Timrån kunta

Timrån kunta (ruots. Timrå kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Medelpadiin ja Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Timrå.[3]

Timrån kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västernorrlandin lääni
Maakunta Medelpad ja Ångermanland
Keskustaajama Timrå
Kuntakoodi 2262
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 783,26 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 17 923
 – Väestötiheys 22,9 as./km²









Medelpadin maakunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä.

Kunnan maapinta-ala on 783,26 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 17 923 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 25,48 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Timrån maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1935 Vivsta-Näsin taajaväkinen yhdyskunta. Koko maalaiskunta muutettiin vuonna 1947 Timrån kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1952 Hässjön, Ljustorpin ja Tynderön maalaiskunnat yhdistettiin Hässjön "suurkunnaksi". Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Timrån kunta yhdistämällä kauppala ja Hässjön maalaiskunta.

Vaakuna

Timrån kauppalalla ja Hässjön maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.

  • Timrån kauppala
    Timrån kauppala
  • Hässjön maalaiskunta
    Hässjön maalaiskunta

Väestönkehitys
Timrån kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 15 283
1955
  
 16 880
1960
  
 16 869
1965
  
 17 072
1970
  
 17 797
1975
  
 18 603
1980
  
 18 872
1985
  
 18 279
1990
  
 18 540
1995
  
 18 764
2000
  
 17 988
2005
  
 17 747
2010
  
 17 990
2015
  
 17 987
2020
  
 17 963
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 649 9,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 390 2,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 936 5,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 15 012 83,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 389 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 524 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 667 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 42 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 21,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,9 2,3
  jalostus 28,8 23,2
  palvelut 64,9 72,7
  tuntematon 2,5 1,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 536 8 112
  työpaikkaomavaraisuus 68,2

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 456 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Timrå10 443
2Söråker2 312
3Bergeforsen1 563
4Stavreviken216

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Laggarberg
  • Ljustorp
  • Sörberge
  • Vivsta

Luettelossa mainituista taajamista Sörberge ja Vivsta ovat sittemmin kasvaneet yhteen. Tämän uuden taajaman nimeksi on annettu Timrå.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Horsta och Laggarberg
  • Laggarberg östra
  • Ljustorp
  • Lunde (västra delen)
  • Mällby och Ava
  • Ri

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Fuske
  • Sörsidan
  • Åstön

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Timrån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 2 2 3 3 3 2 3 2 3 2 5 9 4 4 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 12 13 11 8 7 8 6 5 7 7 7 4 2 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 2 1 4 4 3 2 2 3 2 3 3 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 2 4 3 3 3 2 4 3 2 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 2 2 1 1 2 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 27 27 29 28 26 27 31 21 25 26 24 20 18 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 4 4 4 4 4 4 4 5 10 7 4 4 3 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 4 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 3 4 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Timrån kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Hässjön piiri
  • Ljustorpin piiri
  • Timrån piiri
  • Tynderön piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Timrå
  • Ljustorp
  • Hässjö
  • Tynderö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hässjö
  • Lagfors bruksförsamling*
  • Ljustorp
  • Lögdö bruksförsamling*
  • Timrå
  • Tynderö

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Timrå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.7.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Västernorrlandin läänin kunnat
    Härnösandin kunta • Kramforsin kunta • Sollefteån kunta • Sundsvallin kunta • Timrån kunta • Ången kunta • Örnsköldsvikin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.