Timo Väänänen

Timo Väänänen (s. 1970 Mikkeli) on monipuolinen suomalainen kanteletaiteilija. Hän esiintyy soolotaiteilijana erikokoisilla perinteisillä kanteleilla ja sähkökanteleella sekä on mukana useissa yhtyeissä. Väänänen on valmistunut musiikin maisteriksi opettajinaan muun muassa Martti Pokela ja mestaripelimanni Toivo Alaspää. Hänen taiteellinen tohtorintyönsä Väinämöisen kasvot – kantele symbolina tarkastettiin Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastossa 4. huhtikuuta 2008.[1] Vuonna 1997 Väänänen valittiin Finland Festivalsin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Väänänen on julkaissut lukuisan määrän levyjä.

Kanneltaja Timo Väänänen ja 21-kielinen kantele.

Musiikki

Väänänen soittaa sekä perinteistä että uutta kantelemusiikkia. Perinteisistä kanteleista hän käyttää lähinnä pienkanteleita (10-kielinen kantele, 15-kielinen kantele, latvialainen kokles, venäläinen gusli), Ilari Ikävalkon ja Jyrki Pölkin suunnittelemaa Kirjokansi-kanteletta, kotikanteletta sekä konserttikanteletta. Musiikissa on mukana šamanistisen ja minimalistisen karjalaisen kanteleensoiton tyylipiirteitä, pelimannimusiikkia sekä uusia sävellyksiä. Uudet sävellykset ja sovitukset hän tekee pääasiassa itse, mutta hän soittaa myös muiden säveltäjien musiikkia. Martti Pokelan ja Sari Kaurasen kanssa hän on tehnyt sävellysyhteistyötä, jonka tuloksena on julkaistu kaksi levyä (Sonata for Kantele ja Snow Kantele) sekä nuottikirja Yhteiset sävelet (2004), jonka Väänänen on toimittanut.

Väänänen esittää myös elektronista musiikkia, jossa hän yhdistää sähkökanteleen soittoon live-looping-tekniikkaa, samplereita sekä tietokoneiden ja sähkökitaran efektilaitteiden, muun muassa sähköjousen eli E-Bow'n, käyttöä. Live-looping-tekniikalla Väänänen rakentaa esityksen aikana sointikerrostumia. Väänäsen elektronisessa musiikissa on vaikutteita ambient-musiikista.

Tärkeimpiä projekteja

Väinämöisen kasvot

Väinämöisen kasvot – kantele symbolina on Väänäsen taiteellisten tohtoriopintojen otsikko. Projektissa tutkitaan taiteen keinoin kanteleen vahvoja symboliarvoja. Tutkintoon kuuluu viisi konserttia, valokuvateoksia, taidenäyttely sekä kirja. Tohtorintyö tarkastettiin 4. huhtikuuta 2008. Ohjaavana professorina toimi Heikki Laitinen. Projektin työryhmään kuuluvat tanssija, koreografi, ohjaaja Päivi Järvinen ja arkkitehti Ilari Ikävalko. Yhtenä lähtökohtana työryhmälle ovat olleet kanteleeseen liittyvät maalaukset:

Projektin päävalokuvateos on Väinämöisen kasvot, jossa on 144 nykyisen kanteleensoittajan kasvokuvat järjestettynä siten, että ne muodostavat Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö -teoksen Väinämöisen kasvot. Teos oli esillä Sankari vai konna -näyttelyssä Turun linnassa 2006.

Kuvaosioon kuuluvat myös henkilökuvat muutamista kuuluisista kanteleensoittajista. Alkuperäisten kuvien pohjalta Väänäsen kasvoille maskeerasi taidemaskeeraaja, tanssija, näyttelijä Kaisu Kurki seuraavat henkilöt:

Väinämöisen kasvot -projektin konsertit:

  • Mieli – miete, Helsinki, Sibelius-Akatemia 2004
  • Kuva – Kudos, Järvenpää, Kallio-Kuninkala 2004
  • Verso, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005
  • Väre, Helsinki, Sibelius-Akatemia 2005
  • Väinämöisen kasvot, Helsinki, Vanha Ylioppilastalo, musiikkisali, 28.2.2008.

Projektista on julkaistu äänilevy Musiikkia (Maanite 2005) ja valokuvakirja Kasvot – mielikuvia kanteleesta (Maanite & Maahenki 2008).[2] Ensimmäinen kokonaisuuden valokuvanäyttely oli Sanomatalossa Helsingissä helmikuussa 2008.

Narnian tarinat

Vuonna 2005 Väänänen soitti vierailevana muusikkona kantelesooloja The Walt Disney Companyn ja Walden Median elokuvaan Narnian tarinat: Velho ja leijona. Säveltäjä Harry Gregson-Williams halusi saada musiikkiin mukaan jäisen ja lumisen alueen sointia ja löysi kanteleen. Kantele soi muun muassa silloin, kun elokuvassa siirrytään ensi kertaa Narniaan. Elokuvan musiikista on koostettu myös konserttiversio, joka kantaesitettiin Colorado Symphony Orchestran konsertissa Denverissä toukokuussa 2007. Väänänen esiintyi teoksen kantelesolistina.[3] Huhtikuussa 2008 Väänänen soitti kanteleosuuksia Narnia-elokuvasarjan toiseen osaan Narnian tarinat: Prinssi Kaspian.[4]

Kantele Goes Electric

Väänänen oli mukana Kaustisen kansanmusiikkijuhlille 2002 tuotetussa sähkökantelekonsertissa, jossa muina taiteilijoina olivat:

Piae Cantiones

Zefiro Torna -yhtyeen Piae Cantiones -kokonaisuudessa De Fragilitate Väänänen soittaa pienkanteleita ja tuo kansanmusiikin sävyjä mukaan vanhan musiikin ja renessanssimusiikin maailmaan. Zefiro Torna, Timo Väänänen ja Antwerpenin katedraalikuoron laulajat esiintyivät De Fragilitate -ohjelmalla syksyllä 2006 Belgiassa, muun muassa Belgian kuninkaanlinnan konsertissa, jossa oli paikalla muun muassa Albert II, kuningatar Paola ja muita kuninkaallisia. De Fragilitate julkaistiin levynä De Fragilitate – Piae Cantiones Hymns from medieval Finland (2007, Klara Radio, Belgia). Levy sai lokakuussa 2007 arvostetun Diapason d'Or -tunnustuspalkinnon.

Kanteleen kielin

Kanteleen kielin on Timo Väänäsen johtama tutkimushanke, jossa kanteletta tarkastellaan monen kansan soittimena. Hanke alkoi 2005, jolloin Timo Väänänen, soitintutkija ja Suomen kantelemuseon johtaja Kari Dahlblom ja toimittaja Leena Häkkinen tekivät Yleradio 1:n Radioateljeelle Kanteleen kielin -nimisen radiofeature-ohjelman. Kanteleen kielin -hanke on sai 2010 Koneen Säätiöltä apurahan tietokirjaa varten ja hankkeen työryhmään tuli mukaan tuottaja, säveltäjä, kanteleensoittaja Matti Kontio. Yle Radio 1:ssä esitettiin vuonna 2012 Leena Häkkisen ja Timo Väänäsen toimittama 17-osainen Kanteleen kielin -radiosarja. Vuonna 2013 julkaistiin hankkeen ensimmäinen kirja ja äänite Baltian kantelekansat. Hankkeen toteutuneet kenttämatkat:

Kanteletta nykyään soittavia tai rakentavia kansoja on hankkeen tiedossa tällä hetkellä 16.

Kantele eläväksi

Nurmeksen museo käynnisti vuonna 2009 Kantele eläväksi -hankkeen, jossa yhden esineryhmän – kanteleen – avulla tutkittiin, miten kulttuuriperintöön liittyvän tiedon, tarinoiden ja elämysten välittäminen yleisölle voisi tapahtua ja miten tulisi harjoittaa siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Hankkeen toteuttivat Timo Väänänen ja Rauno Nieminen. Hankkeen aikana 2009–2011 julkaistiin Kantele eläväksi -kirja, joka sisältää mm. kanteleiden luokitteluoppaan, kuvattiin kaikki Nurmeksen museon kokoelmien kanteleet, rakennettiin soiva kopio Nurmeksen museon kanteleesta 1626, järjestettiin museohenkilökunnan koulutusta ja järjestettiin konsertti, jossa 1626-kanteletta soitettiin. Hanke sai vuonna 2012 Kanteleliiton Vuoden kantele -tunnustuksen.

Yhtyeet
  • Loituma
  • Taith
  • Toivo Alaspää Trio
  • Suunta-yhtye: Kristiina Ilmonen (puhaltimet, lyömäsoittimet, laulu), Anna-Kaisa Liedes (laulu, kantele), Timo Väänänen (kantele)
  • Mitrej: Timo Väänänen ja Päivi Järvinen
  • Ontrei: Timo Väänänen ja Rauno Nieminen
  • Á tre -yhtye (Sari Kauranen ja Timo Väänänen)

Diskografia

Soololevyt
  • Soitanda, soololevy (2014)[5]
  • Musiikkia, soololevy sähkökanteleella (Maanite 2005)
  • Matka – Voyage, soololevy sähkökanteleella (Ondine 2001)
  • Viileri, soololevy ja multimedia yhdeksällä kielellä (suomi, englanti, saksa, ranska, viro, latvia, liettua, japani ja esperanto) (Warner Music 1999)

Yhtyelevyt
  • Sulavainen – Suunta-yhtye: Kristiina Ilmonen, Anna-Kaisa Liedes, Timo Väänänen (Maanite, 2009)
  • De Fragilitate – Piae Cantiones Hymns from medieval Finland, Zefiro Torna, Timo Väänänen, Antwerpenin Katedraalikuoro (Klara, KTC 4023, 2007), Diapason d'Or -tunnustus
  • Lelo, Matka suomalais-ugrilaisen musiikin maailmaan, Gennadi Dulkin (Mordva, Venäjä), Leena Joutsenlahti, Maija Karhinen-Ilo, Anna-Kaisa Liedes, Timo Väänänen (Maanite, 2007)
  • Taith, Now and then (Taith Records, 2005)
  • Puinen Sydän, Toivo Alaspää, Matti Kontio ja Timo Väänänen Trio (IMU, 2006)
  • Äänikuvia, Anna-Kaisa Liedes, Timo Väänänen ja Abdissa Assefa (AKCD, 2005)
  • Loituma / Beautiful Things (Kansanmusiikki-instituutti, 1995 / NorthSide, USA, 1998)
  • Kuutamolla / In the Moonshine (Kansanmusiikki-instituutti, 1998 / NorthSide, USA, 1999)

Muut levyt
  • Narnian tarinat: Velho ja leijona, vieraileva muusikko (Walt Disney & Walden Media, 2005)
  • Sonata for Kantele, Martti Pokelan musiikkia (Warner Music, Finlandia Records, 1995)
  • Snow Kantele, Martti Pokelan musiikkia (Warner Music, Finlandia Records, Innovator, 1997)
  • Toivo Alaspää: Mestari ja kisällit (Kansanmusiikki-instituutti, 2000)
  • Simon Ho, Simon Ho, vierailijana (faze, 2005)
  • Utua, vieraileva muusikko (Texicalli, 2003)
  • Ensiferum – Victory Songs, vieraileva muusikko (Spinefarm Records 2007)
  • Ensiferum – From Afar, vieraileva muusikko (Spinefarm Records 2007)
  • In Victory – And The Hero Died, vieraileva muusikko (2013)

Muu toiminta

Timo Väänänen toimi Kanteleliiton julkaiseman Kantele-lehden ja Kantele.net-sivuston päätoimittajana 2005–2010. [6]

Lähteet
  1. Väänänen, Timo: Sibelius-Akatemia: Timo Väänäsen tohtoritutkinnon tarkastustilaisuus 4.4. siba.fi. 7.4.2008. Viitattu 16.12.2008.
  2. Väänänen, Timo & Ikävalko, Ilari: Kasvot: Mielikuvia kanteleesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 10. Julkaisu on koottu Timo Väänäsen musiikin tohtorintutkintoon liittyvästä valokuva- ja muusta materiaalista. Helsinki: Maahenki: Maanite, 2008. ISBN 978-952-5652-35-2.
  3. Kortals, Sabine: Composer, CSO take audience to the movies Denverpost.com. 19.5.2007. Viitattu 2.11.2008. (englanniksi)
  4. Väänänen, Timo: Narnian tarinat: Prinssi Kaspian web.mac.com. 30.6.2008. Viitattu 2.11.2008. [vanhentunut linkki]
  5. Soitanda on julkaistu. (Arkistoitu – Internet Archive) 21.5.2014.
  6. Kantele-lehden ja Kantele.netin päätoimittajaksi Sauli Heikkilä Kantele.net. 30.11.2010. Viitattu 11.9.2011.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.