Timo Kuuluvainen

Kuuluvainen syntyi Kuusankoskella, mutta aloitti jääkiekon pelaamisen kuopiolaisessa Kalevan Pallossa. Hän siirtyi B-juniori-ikäisenä Tapparaan kaudeksi 1999–2000. Kuuluvainen oli kaudella 2000–2001 joukkueen B-nuorten paras maalintekijä 16 osumallaan. Kaudeksi 2002–2003 hän palasi KalPaan. Kuuluvainen oli kaudella 2003–2004 tehoilla 17+15=42 joukkueen A-nuorten paras maalintekijä ja hän jakoi KalPan sisäisen pistepörssin voiton Simo Vidgrenin kanssa.[6] Kuuluvainen debytoi kauden aikana myös KalPan Mestis-joukkueessa.

Kaudeksi 2004–2005 Kuuluvainen teki Mestis-sopimuksen KalPan kanssa.[7] Hän murtautui joukkueen vakiokokoonpanoon ja pelasi lähinnä nelosketjun rikkovassa roolissa saaden ajoittain myös alivoimavastuuta.[8] Kaikkiaan Mestiksen tulokaskausi toi Kuuluvaiselle 41 runkosarja- ja seitsemässä playoff-ottelussa tehot 2+6=8. Hän voitti KalPan sisäisen jäähypörssin 87 minuutillaan, joilla Kuuluvainen jakoi sarjan jäähypörssin kahdeksannen sijan kolmen muun pelaajan kanssa. Hän voitti kauden päätteeksi Mestiksen-mestaruuden ja oli nostamassa KalPaa seuraavaksi kaudeksi SM-liigaan.[6]

KalPan paluukausi SM-liigaan ja Kuuluvaisen toistaiseksi ainoa kokonainen SM-liigakausi 2005–2006 toi hänelle 55 runkosarjaottelussa tehot 3+2=5. Kuuluvainen avasi maalihanansa SM-liigassa kahdella osumalla, jotka syntyivät 3. marraskuuta 2005 KalPan 8–4-murskavoittoon päättyneessä ottelussa Jokereita vastaan. Hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[9] Kuuluvainen oli kauden jälkeen vapaana agenttina lokakuuhun 2006, jolloin hän aloitti kauden 2006–2007 ottelukohtaisella sopimuksella Mestiksen nousijajoukkue KOO-VEE:n riveissä.[10] Yhdeksän siellä pelatun ottelun jälkeen Kuuluvainen harjoitteli marraskuun maaottelutauon ajan try-outilla Elitserien-joukkue Mora IK:n mukana. Tämän jälkeen hän palasi Mestikseen ja siirtyi try-outille Mikkelin Jukureihin.[11] Kuuluvainen sai joulukuussa loppukauden kattaneen sopimuksen joukkueeseen.[12] Hän voitti kauden päätteeksi Mestis-hopeaa[6] ja pelasi SM-liigan tasonmittauksessa päättyneen SM-liigakauden viimeiseksi jäänyttä kasvattajaseuraansa KalPaa vastaan. Huhtikuussa 2007 Kuuluvainen teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Jukureiden kanssa.[13]

Kaudella 2007–2008 Kuuluvainen nousi Jukureiden kapteeniksi ja oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä 11 osumallaan. Tehopisteitä syntyi runkosarjassa 17. Kevään 2008 pudotuspelien aikaan hän kärsi olkapäävammasta, josta huolimatta Kuuluvainen oli kuitenkin Jukureiden ylivoimaisesti paras pistemies tehoilla 6+7=13, joilla hän jakoi pudotuspelien pistepörssin toisen sijan TuTon Kai Syväsalmen ja Pasi Järvisen kanssa. Kuuluvainen jakoi myös pudotuspelien maalipörssin voiton neljän muun pelaajan kanssa. Hän voitti kauden päätteeksi Mestis-pronssia.[14]

Huhtikuussa 2008 Kuuluvainen teki sopimuksen Kajaanin Hokin kanssa, mutta hän haki samana kesänä myös pelipaikkaa Oulun Kärpistä.[4] Kuuluvainen ei saanut sopimusta Kärppiin, joten hän aloitti kauden 2008–2009 Hokissa, jonka parhaimmistoon Kuuluvainen kuului syyskauden ajan. Joulukuussa 2008 hän siirtyi lainalle Espoo Bluesiin,[15] jonne Kuuluvainen sai loppukauden kattaneen sopimuksen tammikuussa 2009.[16] Hän jäi Bluesissa 12 ottelussa ilman tehopisteitä, mutta Kuuluvaisen visiitti joukkueessa ei jäänyt lopulta kovin pitkäksi, sillä hän siirtyi siirtotakarajalla Tero Konttisen ja Ari Gröndahlin kanssa loppukaudeksi sarjatasoa alemmas KooKoon vahvuuteen. Vaihtokaupassa Bluesiin siirtyi Jarno Kultanen.[17]

Kaudeksi 2009–2010 Kuuluvainen palasi Jukureihin.[18] Hän oli 12 osumallaan joukkueen toiseksi paras maalintekijä Petri Lehtosen kanssa. Kaksi seuraavaa kautta Kuuluvainen pelasi Ranskan pääsarjassa, Ligue Magnusissa. Kauden 2010–2011 hän pelasi Dauphins d'Épinalin[19][20] ja kauden 2011–2012 Étoile noire de Strasbourgin joukkueessa. Kuuluvainen oli jälkimmäisellä kaudellaan joukkueensa paras maalintekijä 13 osumallaan.[6]

Kuuluvainen teki kaudeksi 2012–2013 sopimuksen Iso-Britannian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla EPIHL:ssä pelaavan Manchester Phoenixin kanssa.[21] Hän jätti joukkueen kuitenkin jo ennen ensimmäistäkään runkosarjaottelua, sillä Kuuluvaisen edellisellä kesällä leikattu polvi vammautui uudelleen ja hän näin ollen purki sopimuksensa Phoenixin kanssa.[22] Kuntouduttuaan Kuuluvainen siirtyi marraskuussa 2012 loppuvuodeksi try-outille Kajaanin Hokkiin.[23] Jo ennen koejaksonsa loppua hän siirtyi joulukuussa loppukauden kattaneella sopimuksella Mestiksen nousijajoukkue HC Keski-Uusimaan riveihin.[24] Kuuluvainen kuului loppukaudella joukkueen avainpelaajiin[25] ja hän oli kevään 2013 karsintasarjan paras maalintekijä viidellä osumallaan.[6] Saman vuoden huhtikuussa Kuuluvainen teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen HCK:n kanssa.[26]

Kausi 2013–2014 jäi Kuuluvaisella HCK:ssa lyhyeksi, sillä hän purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä joukkueen kanssa jo lokakuussa 2013.[27] Saman kuun lopulla Kuuluvainen palasi EPIHL:ään tehtyään loppukauden kattavan sopimuksen Telford Tigersin kanssa.[28][29]

Kaudella 2014-2015 Kuuluvainen pelasi Iso-Britannian korkeimmalla sarjatasolla (EIHL) pelaavassa Dundee Starsissa sekä Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla (Division 1) pelaavassa Grästorps IK:ssa. Pelikaudelle 2015-2016 hän palasi Ranskaan aloittaen kautensa ykkösdivariseura Toulousessa siirtyen sittemmin pääsarjan Dijoniin[30]. Kuuluvaisen pelaajauran viimeiseksi kaudeksi oli 2016-2017, jolloin hän pelasi Norjan pääsarjan Kongsvinger Knightsissa. Viimeisellä kaudellaan hän kärsi paljon loukkaantumisista [31]. Pelaajauransa jälkeen Kuuluvainen aloittelee valmennusuraansa Helsingin Jokerien junioreissa[32].

Kuuluvainen edusti Mestiksen nuorista pelaajista koottua Suomen B-maajoukkuetta kahdessa Minskissä Valko-Venäjän alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta vastaan pelatussa ottelussa 9.-10. marraskuuta 2004.[33]

Urheilumarkkinoinnin ammattilaisena ja tietokirjailijana tunnettu Arto Kuuluvainen on Timo Kuuluvaisen veli. Maajoukkuejalkapalloilijana ja Olympiaedustajana tunnettu Raimo Kuuluvainen oli Timo Kuuluvaisen setä.