Timo Alakotila

Timo Pekka Alakotila (s. 15. heinäkuuta 1959 Hattula)[1] on suomalainen muusikko, säveltäjä ja musiikinopettaja. Hän on taiteilijaprofessori viisivuotiskaudella 2012–2016.[2]

Alakotila kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1978 Nurmijärven yhteiskoulusta ja suoritti vuonna 1992 musiikkiteorian opettajan tutkinnon Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa pääaineenaan sävellys. Hän opetti vuosina 1983–2014 Pop & Jazz Konservatoriossa musiikin teoriaa, säveltapailua ja pianonsoittoa ja sivutoimisena Sibelius-Akatemiassa vuosina 1989–2013 improvisointia, vapaasäestystä, pianon- ja harmooninsoittoa, säveltapailua, sovitusta, nuotintamista ja yhtyesoittoa.[3]

Vuonna 1996 Alakotila sai yhdessä Maria Kalaniemen ja Aldargaz-yhtyeen kanssa Nuoren taiteen Suomi -palkinnon. Valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan hän on saanut vuosina 2000, 2006 ja 2011 sekä platinalevyn Kyllä tukkipoika tunnetaan -levystä.[1]

Alakotila on tehnyt runsaasti levytyksiä tuottajan, säveltäjän, sovittajan ja muusikon ominaisuudessa. JPP-yhtyeen kanssa hän on tehnyt 12 levyä vuosina 1986–2014 ja Maria Kalaniemen kanssa seitsemän levyä vuosina 1990–2014. Hän on levyttänyt myös Trokan, Tango-orkesteri Unton, Karen Tweedin, Nordik Treen, Johanna Juholan, T for Threen, Luna Novan ja Terhi Puronahon kanssa.[1]

Sävellyksiä
  • Folkmoods West, big bandille ja JPP-yhtyeelle, 1993
  • harmonikkakonsertto, 2002
  • Sinfonia Concertante, harmonikalle ja big bandille, 2003
  • musiikki teokseen Laulu tulipunaisesta kukasta, 2003
  • Valkoinen peura, musiikkilegenda, 2004
  • Moraine, BBC:n sinfoniaorkesterille ja JPP-yhtyeelle, 2004
  • barokkiviulukonsertto, 2006
  • Metsäooppera, 2006
  • Concerto Grosso, 2007
  • Tuuli ihollasi (solisti H. Ilmolahti), CD-kokonaisuus, 2008
  • Sketches from Folkscenes, Australian kamariorkesterille, 2009
  • Vaaleat pilvet, Jyväskylän Bug Bandille, 2009
  • Tangato Grosso, Guardia Nuevalle, 2009
  • Jousikvartetot 1-2-3, Meta 4-, Felis, ja Kamuskvartetille, 2010–2013
  • Unenpoika, Sommelolle, 2010
  • viulukonsertto nro 2, 2011
  • mandoliinokonsertto, 2014
  • sovituksia Kronos-kvartetille ja Kimmo Pohjoselle, 2014

Lähde[1]

Lähteet
  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 37. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Taiteilijaprofessorit Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 9.8.2015. Viitattu 13.8.2015.
  3. Timo Alakotila Curriculum Vitae Timo Alakotilan verkkosivut. Viitattu 13.8.2015. [vanhentunut linkki]

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.