Tillabéri (alue)

Tillabérin alue (ransk. région de Tillabéri) on hallintoalue Nigerin länsiosassa. Sen pinta-ala on 97 251 neliökilometriä.[1] Alueella on 3,3 miljoonaa asukasta (vuonna 2017, arvio)[2]. Sen hallinnollinen keskus on Tillabérin kaupunki.

Tillabérin alue
région de Tillabéri
Tillabérin alueen luontoa.
Tillabérin alueen luontoa.
Tillabérin alueen sijainti Nigerissä.
Tillabérin alueen sijainti Nigerissä.
Hallinto
  hallinnollinen keskus Tillabéri
Pinta-ala 97 251 km²
Väkiluku (2012) 2 722 482

Maantiede ja ilmasto

Tillabérin alue muodostaa 7,7 prosenttia Nigerin pinta-alasta. Se rajoittuu koillisessa Tahouan ja idässä Dosson alueisiin, etelässä Beniniin, lännessä Burkina Fasoon ja pohjoisessa Maliin.[3] Alueen keskellä sijaitsee Niameyn kaupunkialue. Se on pinnanmuodostukseltaan lähinnä puolitasankoa, jota halkovat Nigerin, sen sivujokien ja vadien muodostamat laaksot. Tulvatasangon muodostavan Nigerin suurin sivujoki on Gorouol. Vadeja ovat Azawagh ja sen jatke Dallol Bosso.[4]

Alueen eteläisin osa kuuluu Sudanin ja keskiosa Sahelin vyöhykkeisiin. Pohjoisosa on Sahelin ja Saharan siirtymäaluetta.[5] Vuodenaikoja on kaksi. Kuiva kausi kestää marraskuusta toukokuuhun ja sadekausi kesäkuusta lokakuuhun.[4] Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 200–300 ja etelässä yli 600 millimetriä. Lämpötilat vaihtelevat 17 ja 42 asteen välillä.[5] Kasvillisuus on etupäässä pensas- ja puusavannia. Etelässä sijaitsee W-kansallispuisto.[6]

Hallinnollinen jako ja väestö

Tillabérin alue on muodostettu vuonna 1988 entisestä Niameyn departementista, josta erotettiin Niameyn kaupunkikunta. Alueeseen kuuluu 13 departementtia, jotka ovat Abala, Ayerou, Balleyara, Banibangou, Bankilare, Filingué, Gotheye, Kollo, Ouallam, Say, Téra, Tillabéri ja Torodi. Kuntia on 45. Departementtien keskuskunnilla on kaupunkikunnan status.[7] Perinteinen hallinto käsittää 31 kantonia, 9 fulbe- ja tuaregiryhmää sekä 1946 kylää ja heimoa[8].

Alueella oli vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan 2 722 482 asukasta. Vuotuinen väestönkasvu on 3,2 prosenttia.[9] Alle 15-vuotiaita on 50,7 prosenttia. Väestöstä 93,7 prosenttia asuu maaseudulla. Etnisiä ryhmiä ovat songhait ja djermat, fulbet, tuaregit, hausat, gurmat ja arabit.[1]

Elinkeinot ja palvelut

Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous, jota harjoittaa 80 prosenttia aktiiviväestöstä. Maanviljely perustuu sade- ja keinokasteluun. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, lehmänpapu ja riisi. Karjanhoito perustuu paimentolaisuuteen, transhumanssiin ja laiduntamiseen. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit ja aasit. Lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä hyödynnetään metsiä.[10] Muita elinkeinoja ovat maataloustuotteiden jalostus, kaivostyö, kaupankäynti, käsityöammatit, liikenne, matkailu ja palvelut.[11]

Alakoulua käy 21,6 ja yläkoulua 3,7 prosenttia ikäluokasta (vuonna 2017–2018)[12]. Tillbérissa on yliopisto ja Sayssa islamilainen yliopisto[13]. Terveyspalveluihin kuuluvat aluesairaala, kuusi piirisairaalaa, joukko terveyskeskuksia ja yksityisvastaanottoja[14]. Kulttuurilaitoksia ovat 13 kulttuuritaloa ja 11 kirjastoa[15].

Matkailu

Tillabérin alue on Agadezin jälkeen Nigerin toiseksi tärkein matkailukohde. Luonnonnähtävyyksiä ovat Nigerjoen laakso, W-kansallispuisto, Ayoroun virtahevot ja Länsi-Afrikan ainoa kirahvilauma Kourén länsipuolella. Lisäksi on useita historiallisia ja arkeologisia kohteita. Matkailusesonki kestää marraskuusta helmikuuhun.[16]

Lähteet

Viitteet

  1. Plan, s. 9.
  2. Annuaire, s. 16.
  3. Monographie, s. 14.
  4. Plan, s. 11.
  5. Monographie, s. 14–15.
  6. Plan, s. 11–12.
  7. Annuaire, s. 10–11.
  8. Plan, s. 9–10.
  9. Annuaire, s. 14.
  10. Plan, s. 14.
  11. Plan, s. 10, 15.
  12. Annuaire, s. 82.
  13. Plan, s. 16.
  14. Annuaire, s. 40.
  15. Plan, s. 17.
  16. Plan, s. 15–16.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.