Tilitoimisto

Tilitoimisto eli kirjanpitotoimisto on liikeyritys, joka hoitaa kirjanpitoon ja muuhun taloushallintoon liittyviä tehtäviä maksua vastaan.[1] Tilitoimistojen asiakkaita ovat kirjanpitovelvolliset, joita Suomessa ovat kirjanpitolain mukaan kaikki liike- tai ammattitoimintaa harjoittavat sekä julkisyhteisöt eli valtio, kunnat ja seurakunnat sekä niiden omistamat laitokset.[2] Tilitoimistojen asiakkaat ovat useimmiten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja ammatinharjoittajia; suuremmilla organisaatioilla on yleensä omat kirjanpitäjänsä.[3]

Tilitoimistojen palvelut
  1. Juokseva kirjanpito ja tilinpäätökset eli liiketapahtumien ja tositteiden kirjauskäsittely, lakisääteiset kuukausittaiset ja vuosittaiset viranomaisraportit kuten arvonlisäveroraportit, tilinpäätös ja veroilmoitus, sekä mahdollisesti erikseen sovittavat säännölliset palvelut ja raportit asiakkaalle.[4]
  2. Palkanlaskenta. Tilitoimisto voi laskea asiakasyrityksen työntekijöille maksettavat palkat ja niihin liittyvät työnantajasuoritukset. Peruspalveluun kuuluu lisäksi palkkalaskelmien eli ”tilinauhojen” toimittaminen työntekijöille ja palkka-asioihin liittyät säännölliset viranomaisilmoitukset. Lisäpalveluja voivat olla Kela-hakemukset, raportointi Tilastokeskukseen, jäsenmaksuasiat, ulosottoasiat, koulutus- ja sairauslomapäivien seuranta sekä muut henkilöstöhallinnossa seurattavat asiat.[4]
  3. Kokonaisvaltainen liikekirjanpito eli ulkoinen laskenta, jossa tilitoimisto hoitaa kaikki asiakkaan taloushallintoon kuuluvat asiat: maksatuksen, palkanlaskennan ja myyntien ja ostolaskujen käsittelyn. Suurimmillaan tilitoimiston palvelu voi ulottua yrityksen tilausprosessista tositteiden ja tapahtumien sähköiseen pysyväisarkistointiin.[4]
  4. Sisäinen laskenta eli johdon laskentatoimi. Tilitoimisto voi toimia apuna asiakasyrityksen liiketoiminnan suunnittelussa, yksittäisten tuotteiden tai asiakkuuksien kannattavuuslaskennassa tai muussa yrittäjän suunnittelunsa avuksi tarvitsemissa numerotiedoissa.[4]

Tilitoimistoala Suomessa

Suomessa toimi vuonna 2014 kaikkiaan 4 333 tilitoimistoa, jotka työllistivät 12 017 henkilöä. Keskimääräinen henkilöstömäärä tilitoimistoa kohden on siis 2,8 henkeä, minkä selittää suuri 1–2 hengen tilitoimistojen määrä. Suurimmat tilitoimistot työllistivät noin 50 henkeä.[5]

Alan liikevaihto vuonna 2014 oli 915 miljoonaa euroa. Keskisuuri 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 173 yritysasiakkaan asioita.[5]

Tilitoimistoalan työntekijöiden perustutkinto on KLT, kirjanpidon ja laskennan tutkinto, jonka Taloushallintoliiton arvion mukaan on suorittanut yli viidennes alalla työskentelevistä ja noin 30 prosenttia liiton jäsentoimistojen työntekijöistä. Tutkinnon oli vuonna 2014 suorittanut 2 773 henkilöä. Heistä 76 % työskenteli tilitoimistoissa.[5]

Auktorisoitu tilitoimisto

Suomessa tilitoimistojen auktorisoinnista vastaa Taloushallintoliitto yhdessä Tili-instituuttisäätiön kanssa. Tilitoimisto voi toimia myös ilman auktorisointia. Auktorisoinnin saamiseksi tilitoimisto käy läpi vähintään kahden vuoden mittaisen seurantajakson. Auktorisointiin liittyy muun muassa kirjanpitäjien ammattitaitoon, tilitoimiston toimintatapoihin, vastuuvakuutuksiin ja tietojärjestelmiin liittyviä vaatimuksia.[6]

Lähteet
  1. Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 17.1.2016.
  2. Luukkonen, Merja: Kirjanpitovelvollisuus[vanhentunut linkki], Peruskäsitteet, Kirjanpidon perusteet, Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö, Raahen kampus 2001, muokattu 2008. Viitattu 17.1.2016.
  3. Taloussanasto, Taloustieto Oy 1993, s. 244.
  4. Tilitoimiston palvelut, Taloushallintoliitto. Viitattu 17.1.2016.
  5. Tilitoimistoala Suomessa, Taloushallintoliitto. Viitattu 17.1.2016.
  6. Miksi kannattaa valita auktorisoitu tilitoimisto?, Taloushallintoliitto. Viitattu 16.1.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.