Tilinpäätös

Kirjanpitolain mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää:[6]

• tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman
• tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen
• varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävän rahoituslaskelman
• tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot)
• toimintakertomuksen

Kustakin taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman erästä on esitettävä vastaava tieto viimeistä edelliseltä tilikaudelta (vertailutieto). Jos tuloslaskelman tai taseen erittelyä on muutettu, on vertailutietoa mahdollisuuksien mukaan oikaistava.

Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.

Tilinpäätöksessä laadittavan tuloslaskelman ja taseen perusteena on kirjanpito ja sen tilinpäätöspäivänä osoittamat tuotto- ja kulutilien sekä tasetilien saldot. Jotta tilikauden tulos laskettaisiin ja taseen varat ja velat arvostettaisiin eri talousyksiköissä yhdenmukaisilla perusteilla, sisältyy kirjanpitolakiin periaatteet tuloksen laskennalle ja tase-erien arvostukselle.

Kirjanpitolakiin kirjatut tilinpäätösperiaatteet on tarkoitettu yleisellä tasolla ohjaamaan tilinpäätösten laatimista. Periaatteet kuuluvat yhdenmukaisen hyvän kirjanpitotavan lähteisiin.

Tilinpäätökseen kuuluvassa rahoituslaskelmassa esitetään liiketoiminnan rahavirta, investointien rahavirrat ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan ja investointien nettorahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen sekä miten alijäämäinen rahavirta on katettu tai ylijäämäinen rahavirta käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämä rahoituslaskelma on maksuperusteinen kassavirtalaskelma (ei suoriteperusteinen pääomavirtalaskelma). Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen rahoituslaskelman laatimisesta, joka sisältää rahoituslaskelmien kaavat. Rahoituslaskelma voidaan laatia tuloslaskelman ja taseen perusteella korjaamalla suoriteperusteiset luvut maksuperusteisiksi. Vaihtoehtoinen tapa on pitää kassavirtakirjanpitoa ja laatia rahoituslaskelma sen perusteella.[13]

Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää tilinpäätöslaskelmien tilinpäätösinformaatiota oikean ja riittävän kuvan antamiseksi kirjanpitovelvollisen tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta sekä toiminnasta.

Liitetiedot voidaan ryhmitellä seuraavasti:

• Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja esittämistapaa koskevat liitetiedot
• Tuloslaskelmaa ja tasetta koskevat liitetiedot
• Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot
• Liitetiedot rahoitusvälineiden ja eräiden omaisuuserien käypään arvoon merkitsemisestä
• Tuloveroja koskevat liitetiedot
• Omistukset muissa yrityksissä
• Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja lähipiiriliiketoimia koskevat liitetiedot.

Tilinpäätöksen liitetietovaatimukset on esitetty kirjanpitoasetuksessa (luku 2 § 2-10).

Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on kuvattava kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä ja tuloksellisuutta, taloudellista tilannetta sekä merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Lisäksi toimintakertomukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

• taloudellista asemaa ja tulosta koskevat tunnusluvut
• henkilöstöä ja ympäristötekijöitä koskevat tunnusluvut
• tilikauden ja sen jälkeiset olennaiset tapahtumat
• arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
• selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta.

Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen toimintakertomuksen laatimisesta.[14]

Konserni on kahden tai useamman yrityksen tai muun talousyksikön muodostama, keskinäisiin omistussuhteisiin perustuva kokonaisuus, jossa emoyhteisöllä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yhteisössä. Tytäryhteisöllä tarkoitetaan konsernissa yhteisöä, jossa emoyhteisöllä on omistukseen perustuen (vähintään 50 % omistusosuus) tai muulla tavalla määräysvalta. Osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, josta emoyhteisö omistaa vähintään 20 % ja enintään 50 %. Suuryritykset ovat tyypillisesti konserneja samoin kaupunkikunnat ja suurimmat kuntayhtymät.

Emoyritys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, jos se on osakeyhtiö tai osuuskunta ja muodostaa tytäryhteisöjensä kanssa edellä kuvatulla tavalla konsernin. Kirjanpitolaissa laatimisvelvollisuus on rajoitettu suuryrityksiin. Kuntalain 114 §:n mukaan: Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.

Konsernitilinpäätöksestä, sen laadinnan periaatteista ja sisällöstä on Wikipediassa erillinen artikkeli Konsernitilinpäätös.

Kunnissa ja kuntayhtymissä kirjanpitolaki ja -asetus ovat olleet kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen perusteena vuodesta 1996 lähtien. Tilinpäätöstä koskevia säännöksiä on myös kuntalaissa (§ 112 – 116). Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tehtävänä on antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja asetuksen soveltamisesta kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä.

Kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta, erilliset yleisohjeet tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja tilinpäätöksen liitetietojen laatimisesta, konsernitilinpäätösohjeen sekä yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista ja yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä.[15]

Kunnat ja kuntayhtymät laativat kirjanpitolain edellyttämän täydellisen tilinpäätöksen, johon sisältyvät:

• tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma

• tilinpäätöksen liitetiedot

• toimintakertomus.

Kaupunkikunnista ja suurimmista kuntayhtymistä useimmat laativat lisäksi konsernitilinpäätöksen.

Kirjanpitolaissa yritykset on tilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden laajuuden perusteella jaettu kolmeen luokkaan:

• Suuryrityksiä ovat yritykset, joilla tase on vähintään 20 milj. euroa, liikevaihto 40 milj. euroa ja henkilöstöä vähintään 250.

• Pienyrityksiä ovat yritykset, joilla tase on alle 6,0 miljoonaa euroa, liikevaihto 12,0 milj. euroa ja henkilöstöä keskimäärin enintään 50 henkilöä.

• Yritys on mikroyritys, mikäli seuraavista raja-arvioista korkeintaan yksi ylittyy: tase 0,35 milj. euroa, liikevaihto 0,70 milj. euroa ja työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä enintään 10.

Lisäksi on määritelty pienkonsernit, joilla konserniyritysten yhteenlaskettujen lukujen perusteella ylittyy enintään yksi pienyrityksen rajoista.

Rahoituslaskelman laatimisvelvollisuus koskee ainoastaan suuryrityksiä.

Toimintakertomusta ei edellytetä mikro- ja pienyrityksiltä. Niiden liitetiedoissa tulee kuitenkin esittää kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa vaadittuja tietoja, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Pienkonsernit on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisesta.[16]

Tilinpäätös on julkinen sen jälkeen, kun yhteisön hallitus on sen käsitellyt. Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat velvollisia julkistamaan tilinpäätöksensä lähettämällä siitä jäljennöksen kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallitukselle.[17] Useat yritykset ja yhteisöt myös julkistavat tilinpäätöstietonsa internet-sivuillaan.

Yhteisön tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa:

• Onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja

• Antaako tilinpäätös kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.[18]

• Konsernitilinpäätös
• Osavuosikatsaus
• Ympäristötilinpäätös