Tilaelementti

Tilaelementti on rakennuselementti, jossa on valmiiksi rakennettuna vähintään ylä- ja alapohja, sekä päätyseinät. Elementissä voi olla myös sivuseinät joko osittain tai kokonaan. Elementti muodostaa itsessaan tai yhdessä muiden kanssa toiminnallisen kokonaisuuden.[1]

Tilaelementistä koottu omakotitalo Yhdysvalloissa. Rakennus koostuu kahdesta runkoon nähden pituussuuntaisesta elementistä. Sisääntulokatos on erillinen rakennusosa.

Tilaelementtejä on kolmea perustyyppiä: elementti joko muodostaa itse rakennuksen tai huomattavan osan sitä, elementti on viipalemainen osa rakennusrunkoa, tai se on rakennuksen sisään asennettava itsenäinen rakennusosa.[2]

Tilaelementtien valmistus ja valmiusaste

Tilaelementti rakennetaan tehtaassa ja kuljetetaan kokonaisena rakennuspaikalle, jossa yleensä perustus ja tarvittavan talotekniikan liitännät on rakennettu valmiiksi. Elementit pyritään yleensä rakentamaan tehtaalla mahdollisimman valmiiksi, jolloin rakennuspaikalla ei välttämättä tarvita muuta kuin elementtien paikalleenasennus ja taloteknisten liityntöjen kytkentä. Asennus käy varsin nopeasti, omakotitalon tilaelementit asennetaan tyypillisesti vajaassa päivässä.

Täydellisimmillään tilaelementti on tehty sisä- ja ulkopuolelta pintamateriaaleja myöten valmiiksi: väli- ja ulko-ovet, ikkunat, kiintokalusteet, tapetoinnit ja laatoitukset asennettuna, ulkoverhous samaten maalauksia ja pellityksiä myöten.

Tilaelementtituotannon edut ja haitat

Tilaelementtituotanto mahdollistaa rakennuksen valmistamisen siellä, missä resursseja – työvoimaa ja materiaaleja – on helpoiten ja taloudellisimmin saatavilla. Myös laatu voidaan pitää tasaisena paikallarakentamista helpommin, koska rakentaminen ei ole riippuvaista sääoloista. Koska perustukset, rakennuksen tekniset liitännät ja itse rakennus voidaan rakentaa samaan aikaan lyhentää tilaelementtituotanto olennaisesti hankkeen läpimenoaikaa. Toisaalta myös hankkeen kustannukset ovat tarkemmin tiedossa, sillä elementtiurakan hinta on yleensä kiinteä ja lyhyt rakennusaika vähentää kustannusriskejä.[2]

Haittoina voidaan nähdä tilaelementtien kuljetus. Kuljetus ja asennusnostot vaativat itse rakenteelta tavanomaista parempaa lujuutta muodonmuutoksia vastaan. Itse kuljetus voi vaatia erikoisjärjestelyjä ja erikoiskalustoa, ja kuljetuskustannukset voivat olla varsin suuret.[3]

Tilaelementtien käyttö Suomessa
  • Tilaelementtejä käytetään kokonaisten puurakenteisten omakotitalojen rakentamiseen yhdestä tai useammasta elementistä. Joidenkin tuottajien valmistamat siirrettävät omakotitalot on poikkeuksetta rakennettu tilaelementeistä.
  • Kerrostalotuotannossa käytetään varsin usein tilaelementteinä asennettavia valmiita teräsrunkoisia kylpyhuoneita. Myös huoneistosaunat saatetaan asentaa tilaelementtinä.
  • Erikoistilat, kuten talotekniset tilat - tyypillisesti esimerkiksi ilmanvaihtohuoneet, kylmiötilat tai kevyet väestönsuojat saatetaan rakentaa tilaelementteinä.
  • Tilapäiseksi tarkoitetut, siirrettävät rakennukset, esimerkiksi erityyppiset työmaa-, toimisto- ja varastomoduulit on lähes aina rakennettu tilaelementteinä.

Ammattirakentamisessa tilaelementit mahdollistavat uudentyyppisen urakkamenettelyn, jossa elementtitoimittaja vastaa pääurakoitsijalle elementtitoimituksen lisäksi myös asennuksesta.[4]

Katso myös

Lähteet
  • Sanastokeskus TSK ry: TEPA-termipankki Sanastokeskus TSK ry. Viitattu 15.8.2007.
  • Lasse Huuhka: Asiakkuuksien arviointi ja asiakkuusstrategioiden luonti Tilamarkkinat Oy:ssä (pdf) (Opinnäytetyö, ylempi AMK-tutkinto) 2007. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.10.2007. [vanhentunut linkki]
  • Riitta Hänninen, Anne Toppinen, Erkki Verkasalo, Pekka Ollonqvist,Thomas Rimmler, Raija-Riitta Enroth ja Ritva Toivonen: Puutuoteteollisuuden tulevaisuus ja puurakentamisen mahdollisuudet. Metlan työraportteja 49. Metsäntutkimuslaitos, 2007. ISBN 978-951-40-2039-1. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet
  1. Tepa-termipankki
  2. Huuhka 2007 s. 18-20
  3. Hänninen et al. 2007, s. 35
  4. Hänninen et al. 2007, s. 44
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.