Tiklas

Tiklas perustettiin Lassila & Tikanojan vaatetehtaana tukkukaupan rinnalle vuonna 1923, mutta yhtiöitiin Tiklas Oy:ksi vasta 1945. Tehdas perustettiin tuottamaan valmisvaatteita, joiden suosio oli kasvamassa räätälinvaatteiden ja itse ommeltujen sijasta. Ensimmäisiä tuotteita olivat miesten puvut, paidat ja alusvaatteet. Vuodesta 1938 vuoteen 1960 Tiklas valmisti sosiaaliministeriölle äitiyspakkausten tekstiilituotteet, mistä muodostui parhaimmillaan 20 prosenttia yrityksen myynnistä. Vuonna 1964 aloitettiin naistenvaatteiden valmistus ja myöhemmin otettiin ohjelmaan myös lasten ulkoiluvaatteet.[2]

Tiklas oli 1980-luvulle saakka Suomen suurimpia vaateyrityksiä, jolla oli tuotantoa lähes 20 paikkakunnalla Suomessa, erityisesti Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Vuonna 1971 Tiklas työllisti 1 446 suomalaista.[3] Hallinto oli vuodesta 1965 alkaen Helsingissä. Tiklas aloitti vientimarkkinoinnin 1960-luvun alussa ja oli pitkään Suomen suurin vaateviejä. 1960-luvulta alkaen yli puolet Tiklaksen tuotannosta meni vientiin, ja vuonna 1980 viennin osuus oli 65 prosenttia liikevaihdosta. Lassila & Tikanojalle myönnettiin tasavallan presidentin vientipalkinto 1969.[2][4] 1980-luvun alkuvuosina suurimman asiakkaan, brittiläisen Marks & Spencerin tilaukset työllistivät kaksi Tiklaksen tehdasta, kunnes tilaukset siirrettiin Kaukoitään 1985.[5] Tiklaksen osuus koko Lassila & Tikanoja -yhtymän liikevaihdosta vuonna 1983 oli 36 prosenttia.[6]

Tiklaksen käyttämiä vaatesuunnittelijoita olivat muiden muassa Ritva Falla, Mariaana von Knorring, Reino Koski, Matti Seppänen ja Sirkka Vesa-Kantele.[2][7][8]

Vuonna 1991 Lassila & Tikanoja myi tappioiden takia Tiklaksen osake-enemmistön Teks-Investille. Tästä muodostui 680 työntekijän Avardo Oy, josta Lassila & Tikanoja omisti kolmanneksen ja johon kuului myös muun muassa kuopiolainen Piretta-P.T.A. Tiklas-ryhmään kuuluneet yhtiöt Tiklas, Puku-Tiklas ja Ulkoilu-Tiklas haettiin konkurssiin vuonna 1995. Viimeisinä olivat silloin toiminnassa Vaasan ja Kauhajoen tehtaat. Yrityksillä oli silloin 330 työntekijää, joista 75 oli ollut pitkään lomautettuna.[9]

• Vaasan puku- ja paitatehdas ja Topman-kenkätehdas[10], 464 työntekijää v. 1971[3]
• Seinäjoen paitatehdas 1952–1970, nykyinen kansalaisopisto Vapaudentiellä[11], 459 työntekijää v. 1971[3]
• Kurikan tehtaat 1966–1991[12][2], 119 työntekijää v. 1971[3]
• Vimpelin paita- ja takkitehdas, 1966–1987, suurimmillaan noin 150 työpaikkaa[2][13], 110 työntekijää v. 1971[3]
• Kauhajoen tehdas 1967–1995[14][2], 120 työntekijää v. 1971[3]
• Vähänkyrön tehdas 1969–1986[15][2][16], 79 työntekijää v. 1971[3]
• Kuortaneen tehdas 1969–1987[2][12]
• Laihian tehdas 1975–1987[12][2]
• Irlannin tehdas 1977–[2]
• Perhon tehdas 1985–1985[15]

• Koskivirta, Anu: Tarina arjesta, Lassila & Tikanoja 1905–2005. Lassila & Tikanoja Oyj, 2005. ISBN 952-91-8415-8.