Tikkurila–Hakkila-rata

Soran ottaminen Hakkilasta loppui todennäköisesti vasta 1970–1980-luvuilla.[3] Hiekkakuoppaan siirtyi yrityksiä, kuten metalliromu- ja kivenlouhintaliikkeitä.[3][8][9] Vuonna 1972 teräsmyyjä Kontino perusti Hakkilaan keskusvaraston ja myyntikonttorin.[8] 1980-luvulla alueelle valmistuivat myös sinko- ja maalauslinja, esikäsittelyhalli ja sahauspalvelukeskus.[8] Vielä 2000-luvun alussa rataa käyttivät kuljetuksiinsa Kontinon lisäksi logistiikkayritys DHL ja jonkin verran myös Tikkurila Oyj. Teräsmateriaalia kuljetettiin suoraan Länsisatamasta, jossa vielä 2000-luvun alussa oli konttisatama ja suora ratayhteys pääradalle. Vuosaaren satamaradan valmistuminen vuonna 2008 muutti yhteyksiä niin, ettei tavaran kuljettaminen ollut enää kannattavaa.[3] Vuosaaresta tavara kuljetettiin ensin tunnelissa Keravalle ja sieltä edelleen junan kääntämistä varten Riihimäelle ja vasta sitten Tikkurilan kautta Hakkilaan.[3] Lähiliikenneruuhkien vuoksi tavaraliikenne hoidettiin öisin.[3] Lopulta VR päätti lopettaa junarahtipalvelunsa Hakkilaan.[3] Kaupallinen tavaraliikenne radalla lakkasi 11. elokuuta 2011, jolloin Dv12-veturi nouti viimeisen kerran vaunuja Kontinolta.

Tikkurilan maalitehtaan pistoraide purettiin vuonna 2018. Kaupallinen liikenne radalla on päättynyt.

2000-luvulla radasta on purettu useita aiemmin kaupallisessa käytössä olleita pistoraiteita, kuten maalitehtaan raide valoyksikköineen vuonna 2018.[10] Myös DHL:n varaston sivuraide Hakintiellä on purettu. Yksi pistoraiteista johti alun perin myös Keskon varastolle.[3] Kontinon sivuraiteella junat ajettiin sisälle halliin Kontinon omalla veturilla.[3]

Rautatieliikennealueen käyttö aiheutti myös maaperän pilaantumista. Kuusakoski Oy:n käytössä olleelta metalliromuvarastoalueelta pilaantuneet maat poistettiin lähes kokonaisuudessaan vuonna 2002. Nykyisen sähkölinjan alla olevan maa-alueen täyttöön käytettiin puhtaita kitkamaita. Rautatieliikennealueella sijaitsee myös VR:n entinen kaatopaikka. Senkin maaperää on kunnostettu muun muassa massanvaihdoilla. Alueelle on kapseloitu pilaantuneita maita sekä jätettä, lähinnä rautaromua ja rakennusjätettä. Alue on asfaltoitu tila- ja nosturikeskuksen rakentamisen yhteydessä vuonna 2010. Eristetty alue toimii varastokenttänä.[11]

Kaupallisten yhteyksien päättymisen jälkeen VR-Rata on yhä käyttänyt Hakkilan sepelinlastauspaikkaa sepelin ja raide-elementtien lastaukseen.[12] 2010-luvun puolivälissä rataa kunnostettiin vaihtamalla ratapölkkyjä ja lisäämällä sepeliä. Kesällä 2017 Dv12-veturi kuljetti Hakkilaan Osg-suurkuormavaunussa muuntajan. Muuntaja jatkoi Hakkilasta kuorma-autoilla Vantaan Länsisalmeen Fingridin sähkönsiirtoasemalle.[13] Vuoden 2020 keväällä ja kesällä Hakkilan radalla havaittiin niin sanottuja hellekäyriä. Raide suljettiin liikenteeltä 21. heinäkuuta 2020 asti, kunnes raide saatiin korjattua.

Radalle on muutaman kerran tehty yksittäisiä museoajoja, kuten Porvoon museorautatien lättähattu toukokuussa 2012 ja höyryveturi Hr1 maaliskuussa 2023.[14][15] Vuonna 2023 liikenne on poikkeuksellisen vilkasta, kun Hakkilasta kuljetetaan muun muassa sepeliä Tikkurilan ratapihan muutostöihin osana Helsingin ja Riihimäen välistä radanparannushanketta. Tiheän liikenteen vuoksi vartioimaton jalankulkijoiden tasoristeys aseman kupeessa suljettiin.[16]

Radalla on kaksi siltaa. Tikkurilan aseman pohjoisen alikäytävän läheisyydessä on pistoraiteen teräsbetoninen alikäytäväsilta. Keravanjoen kohdalla ennen Jokiniemenkadun tasoristeystä on perinteinen niitattu terässilta. Vuonna 1961 terässillan siltaelementiksi vaihdettiin ennen Laitaatsillassa Savonlinna–Huutokoski-rataosuudella ollut silta. Vuonna 1990 silta vaihtui raskaamman liikenteen kestävään Leppälahden penkereen aukon siltaan rataosalta Jyväskylä–Pieksämäki.[31]

Tasoristeysopastin on tarkoitettu veturinkuljettajalle. Taustalla Santaradantien tasoristeys.

Raideopastin ”Seis”-asennossa Jokiniemessä hieman ennen pääradan vaihdetta.

Tikkurilantien ja Santaradantien tasoristeysten yhteydessä on teollisuusradoille ominaiset tasoristeysopastimet, jotka osoittavat veturinkuljettajille onko varoituslaitos varoittamassa ja onko se varoittanut riittävän kauan. Tikkurilan asemalle tultaessa on vaihteita suojaava raideopastin.

Rautatiellä on viisi tasoristeystä.[32] Niistä kaksi risteää merkittävien tieliikennekatujen kanssa: Tikkurilantiellä Jokiniemessä ja Jokiniemenkadulla Hakkilassa. Molemmat on puolipuomitettu. Santaradantien ja Kanervantien mutkassa Hakkilassa on valo- ja äänivaroituslaitos. Varoituslaitoksia ei ole vähemmän liikennöidyllä teollisuusalueella Hakintiellä, joka on lähellä radan päätepistettä eli sepelinlastausratapihaa.

Radan alkupäässä oleva kevyen liikenteen ylikäytävä Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä on vartioimaton. Se saatetaan muuttaa puomi- tai valo-ohjatuksi risteykseksi, mikäli Lauri Korpisen kadun ja Väritehtaankadun välille tulee tieliikennettä.[33]

• 
  Tikkurilan aseman kupeessa Lauri Korpisen kadulla ei ole turvalaitteita.
• 
  Vilkasliikenteisellä Tikkurilantiellä on puomitettu tasoristeys.
• 
  Jokiniemenkadun vuonna 2006 rakennettu risteys on myös puolipuomitettu.
• 
  Santaradantiellä on ääni-/valovaroituslaitos.
• 
  Hakintien risteys Hakkilan hiekkakuopalla on suojaamaton.
• 
  Jokiniemenkadulla sijaitsi aiemmin maalitehtaan pistoraiteen oma tasoristeys. Erikoisessa järjestelyssä turvalaitteina olivat normaalit liikennevalot.