Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaus

Paikka sijaitsee Anttolan kirkolta 11,2 km koilliseen Saimaan Luonterin Siikaveden itärannalla, jossa on Pihlajasalon saari. Saaren lounaisosassa oleva jyrkkä ja korkea kallioinen vuori hallitsee ympäristöään. Kalliojyrkänne, jossa maalauken kuviot ovat 10 metrin korkeudella, aukeaa länsilounaaseen ja on järveltä piilossa metsäisen terassin takana. Itse maalaus sijaitsee varsin korkealla ja sen äärelle pääsee vain tikkailla, joilla kiivetään kalliolla olevan terassin päälle.[1]

Kohde sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla, ja sinne on opaste, jonka teki vuoden 1995 "Muinaisen ihmisen jäljillä" -hanke. Myös maalauskallion luonna on samasta syystä opastaulu. Opastus ohjaa kulkemaan mökille johtavaa hiekkatietä pitkin, joka ohittaa maalauskallion rannan puolelta.[1][3]

Maalaus on kaksiosainen. Ylin osa sijaitsee 10 metrin korkeudella vedenpinnasta. Se alla on toinen kuvakenttä, jonka kuvia ei ilmeisesti ole esitelty missään julkaisussa. Maalattu yläalue on 3,7 metriä leveä, mutta suurin osa sen kuvioista ovat suttaantuneet punaväriläskiksi. Vasemmalla puolella näkyy 60 senttimetriä korkea kuvio, joka esittää käsiään ylhäällä pitävää ihmistä. Sen vieressä on epäselvä kuvio, joka esittää ilmeisesti hirveä, ja vielä varsin selkeä venekuvio, jonka peräosa on tuhoutunut. Hirven jäljelle jäänyt osa on 27 senttimetriä pitkä.[1][2][4]

Kalliosta erottuu lippa, joka suojaa sen alle maalattuja kuvioita. Siitä erottuu 27 senttimetriä korkea ihmishahmo, joka on maalattu leveällä viivalla. Toinen ihminen on koukkupolvinen ja se on maalattu kapella viivalla. Sen pituus on 30 senttimetriä. Kuvakentän oikealla puolella on vielä kuvioita, joista useimmat ovat katkelmallisia ja tulkitsematta. Ainoastaan venekuvion piirteet erottuvat yhdestä kohtaa. Venekuvion pituus on 31 senttimetriä.[5]

Yleensä ajatellaan, että Suomen kalliomaalaukset on maalattu veneessä istuen tai jään päällä seisten silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole ollut tarjolla. Täällä kallion terassin korkeus mahdollistaa maalaamisen sen päällä seisten, joten näiden kuvioiden ajoittaminen muinaisen Saimaan vedenpinnan korkeuden avulla ei vakuuta kaikkia. Kalliossa on kuitenkin yksi kuvio, jota ei ole voitu maalata terassilta seisten, vaan sen tekemiseen on tarvittu korkeampaa vedenpintaa.[5]

• Kivikäs, Pekka: Kalliomaalaukset: Muinainen kuva-arkisto. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-81-9.
• Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Muinaistaideyhdistys: Tikaskaarteenvuori^{[vanhentunut linkki]}
• Luukkonen, Ismo: Tikaskaarteenvuori
• Muinaisjäännösrekisteri: Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 14.7.2004. Museovirasto. Viitattu 21.3.2014.