Tiivistyminen

Tiivistyminen eli kondensaatio on aineen olomuodon muutosprosessi, jossa kaasumainen aine muuttuu nesteeksi. Kaasumainen aine on joko kaasua tai höyryä.[1] Höyryn ero kaasuun on se, että höyry voidaan tilavuutta muuttamalla muuttaa nesteeksi. Kaasussa liike-energia on niin suurta, ettei kaasu voi muuttua nesteeksi, ellei lämpötila laske.

Aineen olomuodot

Tiivistymiseen liittyviä luonnonilmiöitä ovat muun muassa sade ja kaste. Tiivistymistä ja muita olomuodon muutoksia hyödynnetään monissa teknisissä laitteissa kuten jääkaapeissa ja ilmastointilaitteissa.

Aineen tiivistyessä aine luovuttaa lämpöenergiaa, tiivistymisessä vapautuva energia on kullekin aineelle ominainen ja se on sama kuin höyrystymislämpö. Tiivistymisessä aineen lämpötila ei muutu, vaan pysyy koko prosessin ajan vakiona.

Aineen tiivistymislämpötila riippuu paineesta. Paineen ollessa korkea, aineen höyrystymislämpötila on korkea eli samalla aineen tiivistymislämpötila nousee.

Kastepiste
Vesihöyry tiivistynyt hämähäkin verkkoon

Ilman jäähtyessä riittävästi, vesihöyry muuttuu kylläiseksi ja tiivistyy sumuksi tai kasteeksi esimerkiksi autojen tuulilasiin. Tällöin ilman suhteellinen kosteus on 100% ja kastepistettä vastaava kylläisen vesihöyryn paine on yhtä suuri kuin ilmassa olevan vesihöyryn osapaine. Kastepisteen ollessa veden jäätymispistettä alempi, vesihöyry härmistyy jääksi. Kastepisteessä vettä ei haihdu avoimesta astiasta ilmaan ja esimerkiksi pyykki ei kuivu.

Lähteet

Aiheesta muualla
Aineen olomuodot

kiinteä • neste • kaasu • plasma

jähmettyminen ↔ sulaminen • höyrystyminen ↔ tiivistyminen • härmistyminen ↔ sublimoituminen

(Bosen–Einsteinin kondensaatti • fermioninen kondensaatti • supralasi • supraneste)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.