Tiirismaa

Tiirismaa eli Tiirismäki on Etelä-Suomen korkein mäki, joka sijaitsee Hollolassa, noin seitsemän kilometrin päässä Lahdesta länteen. Mäen korkeus on 223 metriä merenpinnasta.[1]

Vuonna 1988 uusittu Tiirismaan televisio- ja radiomasto (12.5.2005)
Televisio- ja radiomasto lähikuvassa (4.2.2006)

Geologinen muodostuma

Tiirismaa on jäänne muinaisesta Svekofennidien vuoristosta, ja se on säilynyt verrattain korkeana maaston runsaan kvartsiittipitoisuuden vuoksi.[2]

Tiirismaan alue kokonaisuutena muodostuu Messilän kartanon alueella olevasta Kartanonmäestä, Hakalaukunmäestä ja Tiirismäestä. Tiirismaa on suurehko ja miltei asumaton alue, joskin luonnonsuojelualueeseen liittyvän Iso-Tiilijärven pohjoisrannallakin on vapaa-ajan asuntoja. Iso-Tiilijärvi rajoittuu etelässä Tiilikankaan asuinalueeseen.

Tiirismaata on kutsuttu myös Messiläksi siksi, että Messilän kartanon vaikutus on ulottunut myös Tiirismaalle. Nykyään Messiläksi kutsutaan Messiläntien eteläpuolista osaa ja sen Messilän puoleista päätä venerantoineen ja leirintäalueineen, kun taas tien pohjoispuolinen osa on jo Tiirismaata. [3]

Tiirismaalla on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Tiirismaan luonnonsuojelualue.

Tiirismaalla oli 1960-luvulta asti laskettelukeskus, joka kilpaili läheisen Messilän laskettelukeskuksen kanssa. Se kuitenkin lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1996.[2] Tiirismaalla on ollut aikaisemmin Messilän kartanosta nykyisiä laskettelumäkiä korkeampi Tiirismaan hiihtokeskuksen mäki, joka etäisenä on jätetty luonnontilaan ja kasvanut umpeen pensasmaista puuta.[4]

Tiirismaan radio- ja televisiomasto

Tiirismaalla Televisiotien jatkeen, Arvi Hauvosen tien päässä, on 327 metriä korkea Digita Oy:n lähetysmasto, jonka kautta lähetetään Päijät-Hämeessä radio- ja televisiolähetykset. Masto jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden yleisradiomaston kanssa. Tiirismaalta lähetetään myös Lahden radiolähetykset.[5]

Maston rakentaminen aloitettiin 1966 alussa. Sen peruskivi muurattiin 27. toukokuuta 1966, ja Tiirismaan radioaseman harjannostajaisia vietettiin 11. elokuuta 1966. Kolmikerroksinen radioasemarakennus valmistui lokakuussa 1966. Ensimmäinen radio- ja tv-masto oli 302 metrin pituinen, ja sen tuotti Rauma-Repolan Porin tehdas. Mastossa oli ohjelmansiirtolinkkiantenneja ja 280 metrin korkeudessa television ykköskanavan antenni. Kakkoskanavan antenni oli mastonjatkeessa noin 20 metrin matkalla. Radio- ja televioaseman koelähetykset alkoivat 20. helmikuuta 1967 sekä radion rinnakkaisohjelmaa lähettävän ULA-II:n lähetykset 6. maaliskuuta 1967 ja yleisohjelmaa lähettävän ULA-I:n 21. maaliskuuta 1967. Television kakkosohjelman lähetykset alkoivat runsaat viisi vuotta myöhemmin syksyllä 1972. Masto uudistettiin vuonna 1988.

Taajuudet

Tiirismaalla on kaksitoista yleisradiolähetintä:[6]

NimiRDSTaajuus (MHz)Teho (W)
Radio ClassicCLASSIC107,4 1 000
LoopLOOP102,4 3 000
Radio Patmos100,0 100
Radio Dei106,4 1 000
Radio NovaNOVA89,7 1 000
Radio RockROCK94,2 1 000
Radio SuomipopSUOMIPOP104,4 50 000
Yle PuheYLE PUHE90,5 5 000
Yle Radio 1YLE YKSI93,2 50 000
Yle Radio SuomiYLELAHTI97,9 50 000
Yle VegaYLEVEGA100,6 50 000
YleXYLEX95,5 50 000
Lähde: [6]

Kahdentoista yleisradiolähettimen yhteinen lähetysteho on 262,5 kilowattia.

Katso myös

Lähteet
  1. Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle stat.fi. 12.9.2001. Tilastokeskus. Viitattu 31.1.2017.
  2. Kunttu, Timo: Tiirsmaan hiihtokeskuksen historiaa (PDF) Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 8.7.2011.
  3. maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikan kiinteistötunnukset
  4. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 274. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  5. Lahden tv-aseman lähetysten siirto pääantenniin aiheuttanut paikoin muutoksia tv-vastaanotossa (Tiedote 2007) 4.10.2007. Digita. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
  6. Radioasemat Suomessa traficom.fi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viitattu 17.3.2021.
    Hollola
    Kyliä ja paikkoja

    Hakosilta • Hankaa • Hedelmätarha • Herrala • Hälvälä • Kirkonkylä • Kukonkoivu • Laitiala • Länsi-Hollola • Messilä • Miekkiö • Okeroinen • Paimela • Pyhäniemi • Sairakkala • Salpakangas • Tennilä • Tiirismaa • Uskila • Vanhatalo • Vesala • Vesikansa

    Luonto

    Hahmajärvi • Hammonjoki • Iso-Tiilijärvi • Keski-Tiilijärvi • Kiikunlähde • Kintterönsuon aarnimetsä • Kivijärvi • Kotajärvi • Kutajärvi • Kutajärven alue • Laasonpohja • Pirunpesä • Pähkinäkukkula • Riihikallio-Pilkanmäki • Sairakkalanjärvi • Tiirismaan luonnonsuojelualue • Työtjärvi • Vesijärvi • Vähä-Tiilijärvi

    Nähtävyyksiä ja tapahtumia

    Herralan kylämuseo • Hiljaisuuden huone • Hollo ja Martta • Hollolan Hirvi • Hollolan keskiaikainen kivikirkko • Hollolan keskiaikatapahtuma • Hollolan kotiseutumuseo • Hollolan kunnantupa • Hälvälän ampumarata • Kapatuosia • Laitialan kartano • Linnamäki • Messilän kartano • Pyhäniemen kartano

    Liikenne

    Herralan rautatieasema • Hollolan lentokenttä • valtatie 12 • kantatie 54 • seututie 296 • yhdystie 2955 • yhdystie 2956 • yhdystie 3173 • Launeen tie

    Muuta

    Camping Messilä • Hollolan kunnanvaltuusto • Hollolan lukio • Hollolan seurakunta • Hollolan Sanomat • Hollolan Seutu • Hollolan vaakuna

    Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.