Tiirikointi

Perinteiset tiirikointivälineet jaetaan jännitekampiin ja tiirikoihin. [2] Jännitekammella tunnustellaan lukon reaktioita ja estetään lukkoa palaamasta takaisin lukittuun tilaan samalla kun tiirikoilla liikutellaan lukon haittoja, jotka estävät lukkoa aukeamasta.[3][4] Lisäksi jännitekampea käytetään usein salvan avaamiseen siinä vaiheessa, kun varsinainen tiirikointi on onnistuneesti suoritettu. Tiirikoinnissa käytetään usein apuna myös erilaisia apuvälineitä, ohitustyökaluja, valeavaimia, avaimenjäljittelytyökaluja, sekä mekaanisia tai elektronisia työkaluja, jotka joko helpottavat tiirikointia tai tekevät siitä tarpeetonta. [5]

Jännitekammet ovat joko alajännitekampia, jotka työnnetään lukkopesän alaosaan avaimen tavoin, tai yläjännitekampia, joilla pyritään saamaan ote lukkopesän ulkoreunasta. [6] Alajännitekampia käytetään tilanteissa, joissa avainreiän alaosassa on runsaasti tilaa. [7] Avainreikään työnnetty alajännitekampi tarjoaa myös tarvittaessa tukevan suoran pinnan, joka tukee lukkoon työnnettäviä tiirikoita ja mahdollistaa tiirikoiden hallitun liikuttelun. [8] Yläjännitekampea käytetään mikäli avainreiässä on niukasti tilaa. Yläjännitekammella pyritään saamaan ote avainreiän yläosasta, jolloin varsinainen avainreikä jää kokonaan vapaaksi ja jättää tiirikoille enemmän liikkumavaraa. [9]

Tiirikat jakautuvat haravatiirikoihin ja täsmätiirikoihin. [10] Haravatiirikoilla pyritään saamaan useita lukon osia kerralla kohdalleen.[11] Haravatiirikat muistuttavat toimintaperiaatteeltaan ravisteluavaimia ja töytäisyavaimia, mutta ovat yleiskäyttöisempiä ja vaativat sylinterin kiertämistä erillisen jännitekammella samalla kun haittoja liikutellaan haravalla. Täsmätiirikoilla haitat pyritään asettamaan kohdalleen yksi kerrallaan ja ne ovat tyypillisesti muodoltaan yksinkertaisia lippuja tai koukkuja.[12][13] Erityiset kurotustiirikat voivat joskus olla ponnellisia.[14] Selkeästi jompaan kumpaan kategoriaan kuuluvien tiirikoiden lisäksi on myös kehitelty tiirikoita, jotka yhdistelevät muotoja molemmista kategorioista. [15][16] Esimerkiksi puoliruutu- ja pallo-tiirikat ovat hyvin yleiskäyttöisiä ja niitä saatetaan tilanteesta riippuen käyttää joko harava- tai täsmätiirikan tavoin.[17][18] Muutenkin on yleistä ristiinkäyttää erilaisia tiirikointityökaluja ja -tekniikoita, eikä tietyn lukkomallin avaamiseen välttämättä ole vain yhtä oikeaa tapaa. [19]

Tiirikoiden ja jännitekampien lisäksi tiirikointiin käytetään joskus lukkoveitsiä, tunnustelutyökaluja, lukkosangan tai lukkopesän manipulointikiiloja sekä erityisiä ohitustyökaluja, joilla pyritään joko helpottamaan tiirikoimista tai avaamaan lukko ilman varsinaista tiirikointia. [20][21] Joskus lukon sylinterin kiertämiseen tarvitaan erillistä jousella toimivaa sylinterinkiertäjää, mikäli sylinterin kääntäminen hitaasti palauttaisi lukon takaisin lukittuun tilaan.[22]

Nykyään on myös monia helppokäyttöisiä työkaluja, jotka joko yhdistelevät tai automatisoivat tiirikoiden ja jännitekampien ominaisuuksia. Niin kutsutut automaattitiirikat voivat olla joko sähkökäyttöisiä tai mekaanisia.[23][24] Yksinkertaiset yhdistelmätyökalut saattavat vain yhdistää tiirikan ja jännitekammen, jolloin näiden käsittely on tiirikoijalle motorisesti helpompaa. Yhdistelmiä käytetään esimerkiksi tiirikoitaessa pyöriviin haittoihin perustuvia levyhaittalukkoja. [25][26]

Lukko tiirikoidaan jännittämällä lukkoa jännitekammella ja asettamalla mahdolliset liikkuvat haitat paikalleen tiirikoilla. Lukon tiirikointi vaikeutuu merkittävästi mikäli lukon jännittäminen on erityisen hankalaa. [27]

Kiintolukko

Kiintolukossa (engl. warded lock) on sisällä jonkin verran liikkumattomia haittoja joiden tavoitteena on estää lukon jännittäminen väärällä avaimella.[28] Aivan kuten alkeellisten lukkojen kohdalla, myös kiintolukon tiirikointi onnistuu mikäli lukkoa ylipäätään onnistutaan jännittämään. Lukitusjärjestelmän suojaaminen suoralta manipuloimiselta on usein osana muunkinlaisten lukkojen turvallisuutta, mutta kiintolukon turvallisuus perustuu yksinomaan liikkumattomien haittojen tarjoamaan suojaan.

Kiintolukon toimintaperiaate

Kiintolukossa ei ole lainkaan liikkuvia haittoja

Lukkoon painettu avain kiinnittyy avain takaseinässä olevaan kiinteään tappiin

Avaimen kääntäminen onnistuu mikäli avain ei osu lukon sisällä oleviin liikkumattomiin haittoihin

Keinulukko

Keinulukossa (engl. lever tumbler lock) on liikkuvia keinuhaittoja, jotka on tiirikoitava pois tieltä, jotta salpaa saadaan liikutettua.[29] Helppo tapa tiirikoida vanhanaikainen keinulukko on käyttää yhtä tiirikkaa jokaista levyä kohden ja lisäksi jännitekampea, jolla lukko avataan.^lähde? Keinuhaitat nostetaan ylös, jolloin lukon kieltä voidaan siirtää.

Keinulukon toimintaperiaate

Avain kääntää liikkuvat keinuhaitat pois tieltä ja liikuttaa lukon salpaa

Vohvelilukko

Vohvelilukossa (engl. wafer lock) on liikkuvia levyhaittoja, jotka on nostettava tai painettava oikeaan korkeuteen, jotta sylinteriä saadaan käännettyä.[30]

Vohvelilukon toimintaperiaate

Lepoasennossa (punaiset) vohvelilevyt painuvat lukon runkoon estäen sylinterin kiertämisen.

Avain nostaa (punaiset) vohvelilevyt sylinterin reunojen tasalle.

Sylinterin ulkopinnan tasalle nostetut vohvelilevyt mahdollistavat sylinterin kiertämisen avainta kääntämällä.

Tappilukko

Tappilukko (engl. pin tumbler lock) tiirikoidaan vääntämällä jännitekammella lukkoa niin, että tapit eivät palaudu nolla-asentoon. Tämän jälkeen tiirikan päällä varovasti tappipinoja tunnustelemalla etsitään se tappipino, joka ei suostu liikkumaan, eli ottaa kiinni. Tätä tappipinoa nostetaan varovasti kunnes tappien väli osuu sylinterin vaipan tasolle, jolloin sylinteri pyörähtää minimaalisesti ja jokin toinen tappipino haraa kiinni. Näin jatketaan, kunnes lukko aukeaa.

Tappilukon toimintaperiaate

Lepoasennossa (siniset) painetapit painuvat sylinterin sisään estäen sylinterin kiertämisen.

Avain nostaa (punaiset) avaintapit ja (siniset) painetapit sylinterin reunan tasalle.

Sylinterin ulkopinnan tasalle nostetut tapit mahdollistavat sylinterin kiertämisen avainta kääntämällä.

Tappilukon manipuloiminen

Lukkoon sopimaton avain nostaa osan tapeista väärälle korkeudelle jolloin osa tapeista estää sylinterin kiertämisen. Lukko voidaan joutua ohittamaan, tiirikoimaan tai murtamaan mikäli avain on hukkunut, eikä lukon omistajalla ole tiedossa lukon sarjoitusta.

Laadullisesti huono tappilukko sallii lukon ohittamisen ilman tiirikointia. Kuvassa tapit on nostettu kokonaan pois sylinteristä kampatiirikan avulla, mikä mahdollistaa sylinterin kiertämisen ilman lukkoon sopivaa avainta. Kyse ei silti varsinaisesti ole tiirikoinnista sillä lukossa oleva haavoittuvuus tekee yksittäisten haittojen manipuloimisesta tarpeetonta.

Lukko on päätetty tiirikoida. Tiirikoija jännittää sylinteriä yläjännitekammella. Tapit 1 ja 3 on tiirikoitu onnistuneesti. Tappi 4 on nostettu liian korkealle ja estää lukkoa aukeamasta, ellei tiirikoija saa sitä nollattua. Tappi 2 on vielä luonnollisessa lepotilassaan. Tiirikoija on työntänyt tiirikan lukkopesään ja liikuttaa tappia 5 tiirikallaan.

Putkilukko

Putkilukon (engl. tubular lock) tapit ovat lukkopesän takaseinässä ja tiirikoitaessa niitä painellaan sisään samalla kun lukkoa jännitetään.[34] Avaimella avattaessa tapit painetaan alas suoralla putken muotoisella avaimella. Tapit näkyvät avaimenreiestä ja niiden paineleminen onnistuu millä tahansa suoralla tikulla. Koska tapit ovat renkaan muodossa ne siirtyvät helposti tiirikoitaessa seuraavan tapin reikään mistä johtuen lukko voidaan joutua tiirikoimaan useampaan kertaan, jotta lukon salpa saadaan kierrettyä auki kokonaan. Lisäksi putkilukon jännittäminen vaatii usein pyöreästä avaimenreiestä johtuen usein erityisen putkilukoja varten suunnitellun jännitekammen.[35]

Putkilukon toimintaperiaate

Lepoasennossa (siniset) painetapit painuvat sylinterin sisään estäen sylinterin kiertämisen.

Avain painaa (punaiset) avaintapit ja (siniset) painetapit sylinterin reunan tasalle.

Sylinterin ulkopinnan tasalle painetut tapit mahdollistavat sylinterin kiertämisen avainta kääntämällä.

Tiirikointi on yleensä hidasta ja työlästä, mistä johtuen varkaalla ei käytännössä ole siihen aikaa. Yleensä lukon ja lukituksen pystyykin ohittamaan ilman, että lukkoa varsinaisesti tiirikoidaan. Esimerkiksi rakennuksen ulko-ovi voidaan nostaa pois saranoiltaan lukon ollessa lukittuna mikäli oven saranaturvallisuuteen ei ole kiinitetty huomiota.[37] Ammattilainen voi suhteellisen helposti myös avata yleisimmät lukot käyttäen poraa, putkipihtejä, hydraulista tunkkia tai hakaa. Ovi tai alusta, johon lukko on kiinnitetty, voidaan myös sahata, porata tai rikkoa muulla tavoin. Vaikeasti tiirikoitavat lukot eivät välttämättä tee luvatonta käyttöä vaikeammaksi vaan ne vaikeuttavat huomaamattoman murron tekemistä. Tämä on tärkeää, jotta voidaan esimerkiksi päätellä onko murtoa ylipäätään tapahtunut ja onko uhri oikeutettu vakuutuskorvauksiin. Lukkoja käytetään yleensä hälytysjärjestelmien yhteydessä monipuolisemman turvaratkaisun aikaansaamiseksi.

Tiirikoiden hallussapitoa koskevat lait ja käytännöt vaihtelevat jossain määrin eri maiden välillä. Suomessa tiirikoiden laillisuus riippuu niiden käyttötarkoituksesta. Hallussapito on Rikoslain 28 luku 12 a §:n mukaan laitonta, jos katsotaan, että tiirikan pääasiallinen käyttötarkoitus on tunkeutua toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten. [38] Yhdysvalloissa tiirikointia koskevat lait ja käytännöt riippuvat osavaltiosta. [39]

• 
  Sateenvarjon nivelestä valmistettu tiirikka. Käytetty automurron yhteydessä Helsingissä.
• 
  Lähikuva sateenvarjosta valmistetusta tiirikasta.

• Lukko
• Lukkoseppä

• Haittalevy-verkkoblogi

• Juvonen, Jaana: Avaimen Arvoinen. Abloy 100 vuotta, sivut 156 – 160. Jyväskylä: Abloy Oy, Historietti Oy, 2007. ISBN 978-952-99970-0-8.