Tiina Lillak

Ilse Kristiina ”Tiina” Lillak (s. 15. huhtikuuta 1961 Helsinki) on suomalainen uransa päättänyt keihäänheittäjä, olympiamitalisti ja maailmanmestari. Lillak heitti keihäänheiton Suomen ennätyksen 11 kertaa.

Tiina Lillak
Tiina Lillak vuonna 1983.
Tiina Lillak vuonna 1983.
Henkilötiedot
Koko nimi Ilse Kristiina Lillak
Syntynyt15. huhtikuuta 1961
Helsinki
Yleisurheilija
Pituus 181 cm
Paino 74 kg
Laji keihäänheitto
Seura Esbo IF
Valmentaja Keijo Kanerva
Kalevi Härkönen
Ennätykset 74,76 m (1983)
Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa HopeaaLos Angeles 1984keihäs
MM-kilpailut
Kultaa KultaaHelsinki 1983keihäs

Lillak oli 1980-luvun alusta sen puoleenväliin saakka maailman parhaita naiskeihäänheittäjiä. Hänestä alkoi suomalaisen naiskeihäänheiton arvokisamenestys.

29. heinäkuuta 1982 Lillak heitti Helsingissä uuden maailmanennätyksen 72,40.[1] Tuloksen rikkoi kuitenkin saman vuoden syyskuussa kreikkalainen Sofia Sakorafa (74,20).[2] Saman vuoden EM-kisoissa Lillak jäi neljänneksi tuloksella 66,26.[3]

Seuraavana vuonna Lillak oli maailmantilaston ykkönen: hän otti maailmanennätyksen uudelleen haltuunsa heittämällä Tampereella 13. kesäkuuta 1983 tuloksen 74,76.[4][5] Tämä säilyi Suomen ennätyksenä ja alle 23-vuotiaiden maailmanennätyksenä vuoteen 1999 asti, jolloin keihäsmallia muutettiin. Maailmanennätyksenä se säilyi kesäkuuhun 1985. Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983 Lillak heitti kotiyleisön edessä viimeisellä heitollaan voittotuloksen 70,82[6]. Kauden aikana hän ei hävinnyt yhtään kilpailua ja heitti 16 kisassa yli 70 metriä.

Seuraavan vuoden olympialaisissa Los Angelesissa 1984 Lillak saavutti tuloksella 69,00 hopeaa,[7] vaikka takana oli vaikea kausi: ennen elokuun kisoja Lillak oli pystynyt osallistumaan ainoastaan kolmeen kilpailuun (kaikki toukokuussa). Seuraavat arvokisat EM-kisat kesällä 1986 toivat neljännen tilan tuloksella 66,66[8]. Kesän 1987 MM-kisoissa oli tuloksena rikkonaisen kauden jälkeen kuudes tila.

Soulin olympialaisissa 1988 Lillak ei selviytynyt karsinnasta heitettyään tuloksen 60,09,[9] ja seuraavana vuonna 1989 hän heitti ainoastaan viisi kilpailua. Vuonna 1990 Lillak voitti viimeisen suomenmestaruutensa. Kesän EM-kisoissa Splitissä Lillak oli kymmenes.

Tokion MM-kisoissa 1991 toistui Soulin kohtalo: Lillak ei päässyt karsinnasta läpi. Kausi oli muutenkin vaikea, eikä Lillak heittänyt kertaakaan yli 62 metriä. Tiina Lillak lopetti kilpauransa kesällä 1992.

Urheilu-uransa jälkeen Lillak on toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana (hierojana).[6]

Saavutuksia

Lähteet
  1. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 4: 1981–82, s. 162. Oy Scandia Kirjat Ab, 1982. ISBN 951-9466-32-0.
  2. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 4: 1981–82, s. 181. Oy Scandia Kirjat Ab, 1982. ISBN 951-9466-32-0.
  3. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 4: 1981–82, s. 68–69, 88, 176. Oy Scandia Kirjat Ab, 1982. ISBN 951-9466-32-0.
  4. Yleisurheilu 1983–84, s. 197, 374. Suomen Urheiluliitto, 1984.
  5. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 5, s. 208, 343. Oy Scandia Kirjat Ab, 1983. ISBN 951-9466-36-3.
  6. Tiina Lillak maailmanmestariksi Yle Elävä Arkisto. 2007. Viitattu 6.12.2016.
  7. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 6, s. 84, 86, 112, 178. Oy Scandia Kirjat Ab, 1985. ISBN 951-9466-41-X.
  8. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 8, s. 75, 155. Gummerus, 1987. ISBN 978-951-20-2930-3.
  9. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 10, s. 82, 201. Sporttikustannus Oy, 1989. ISBN 951-8920-07-9.

    Aiheesta muualla


    Naisten keihäänheiton maailmanmestarit

    1983: Tiina Lillak | 1987: Fatima Whitbread | 1991: Xu Demei | 1993: Trine Hattestad | 1995: Natalja Šikolenko | 1997: Trine Hattestad | 1999: Miréla Tzelíli | 2001: Osleidys Menéndez | 2003: Miréla Maniáni | 2005: Osleidys Menéndez | 2007: Barbora Špotáková | 2009: Steffi Nerius | 2011: Barbora Špotáková | 2013: Christina Obergföll | 2015: Katharina Molitor | 2017: Barbora Špotáková | 2019: Kelsey-Lee Barber | 2022: Kelsey-Lee Barber

    Naisten keihäänheiton Suomen ennätyksen kehitys
    Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
    42,06Kaisa ParviainenMikkeli13.7.1935
    43,79Kaisa ParviainenLontoo, Iso-Britannia31.7.1948
    45,27Anni RättyäNivala25.6.1953
    46,48Kaarina KangasmaaLavia1957
    46,72Kaarina KangasmaaRauma16.6.1957
    48,17Kaarina KangasmaaRiika, Neuvostoliitto1.7.1957
    48,61Sirpa ToivolaLappeenranta18.8.1962
    49,62Sirpa ToivolaTartto, Neuvostoliitto26.6.1963
    49,66Kaisa LaunelaAlavus1964
    50,80Kaisa LaunelaKajaani26.7.1964
    51,37Sirpa ToivolaHelsinki12.9.1964
    51,94Raija MustonenSodankylä1965
    52,50Raija MustonenRovaniemi18.9.1966
    55,18Kaisa LaunelaSeinäjoki1968
    55,60Kaisa LaunelaHelsinki31.8.1968
    56,48Kirsti LaunelaOulu24.7.1971
    57,24Arja MustakallioHelsinki18.8.1974
    57,26Ritva MetsoReisjärvi18.6.1978
    59,16Tiina LillakHanko13.6.1980
    59,80Tiina LillakImatra26.7.1980
    61,02Tiina LillakLappeenranta5.7.1980
    62,22Tiina LillakKarjaa31.5.1981
    66,34Tiina LillakKouvola16.7.1981
    66,56Tiina LillakVantaa10.6.1982
    67,36Tiina LillakBudapest, Unkari30.6.1982
    69,14Tiina LillakTurku13.7.1982
    72,40Tiina LillakHelsinki28.7.1982Maailmanennätys
    72,58Tiina LillakVantaa9.6.1983
    74,76Tiina LillakTampere13.6.1983Maailmanennätys

    Uusi keihäsmalli

    Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
    63,76Mikaela IngbergKuortane24.6.2000
    64,06Taina UppaPihtipudas23.7.2000
    64,90Paula HuhtaniemiHelsinki10.8.2003
    Lähteet
    • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
    • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
    • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.