Tiheikkölaulajat

Tiheikkölaulajat
	; Isotiheikkölaulaja (Atrichornis clamosus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Tiheikkölaulajat; Atrichornithidae ; Stejneger, 1885
Suku:	Tiheikkölaulajat; Atrichornis ; Stejneger, 1885
Katso myös
	Tiheikkölaulajat Wikispeciesissä; Tiheikkölaulajat Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Tiheikkölaulajat (Atrichornis) on pienikokoisten varpuslintujen suku. Niitä löytyy luonnonvaraisina ainoastaan Australiasta. Tiheikkölaulajiin kuuluu kaksi lajia, jotka kumpikin ovat noin 20 cm pitkiä lintuja, joilla on ruskea tai musta höyhenpeite. Molemmat lajit elävät tiheän alankokasvillisuuden keskellä. Tiheikkölaulajat ovat hyviä juoksemaan, mutta lentotaito on heikko. Koiraiden laulu on kovaäänistä, muuten tiheikkölaulajia on vaikea nähdä. Naaraat rakentavat kuppimaisen pesän lähelle maata ja hoitaa poikaset yksin.

Tiheikkölaulajien, aikaisemmalta nimeltään tiheikkölinnut[1], heimoon (Atrichornithidae) kuuluu yksi suku: tiheikkölaulajat (Atrichornis), johon kuuluu kaksi lajia.[2] Kumpikin laji on uhanalainen. Isotiheikkölaulajan luultiin vuonna 1889 kuolleen sukupuuttoon, mutta se löydettiinkin uudelleen vuonna 1961.[3] Vuodesta 1976 alkaen sen levinneisyysalue Lounais-Australiassa on laajentunut.[3]

Lajit

Isotiheikkölaulaja Atrichornis clamosus
Tiheikkölaulaja Atrichornis rufescens

Lähteet

Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1860. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 24.3.2018.
Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina: Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa, s. 53. Vantaa: Suomen luonnonsuojelun tuki Oy, 1987. ISBN 951-9381-20-1.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1860. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.

[birdlife-2] Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 24.3.2018.

[järvinen-3] Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina: Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa, s. 53. Vantaa: Suomen luonnonsuojelun tuki Oy, 1987. ISBN 951-9381-20-1.