Tigrinja

Tigrinja on Etiopian Tigrayn alueella ja Eritreassa asuvien etelätigrejen puhuma seemiläinen kieli[1].

Tigrinja kuuluu etiopianseemiläisten kielten pohjoishaaraan. Sen lähimmät sukukielet ovat tigre ja ge’ez. Etiopiassa tigrinjasta käytetään myös nimitystä tigrai. Se jakautuu toisiaan lähellä oleviin murteisiin, joita ei ole riittävästi tutkittu.[1]

Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan tigrinjaa puhui äidinkielenään 4 325 000 henkeä eli noin 6 prosenttia maan väestöstä. Tigrayn alueella puhujia oli 95 prosenttia. Eritreassa tigrinjaa puhuu äidinkielenään noin puolet väestöstä (2,5 miljoonaa vuonna 2006) maan pohjoisosassa, varsinkin Eteläisellä ja Keskisellä alueella. Kieltä käyttävät myös Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään muuttaneet siirtolaiset.[1]

Tigrinjaa kirjoitetaan etiopialaisella kirjaimistolla. Oikeinkirjoitus noudatti aikaisemmin ge’ezin malleja, mutta perustuu nykyään etupäässä puhekieleen. Kirjakielen pohjana on historiallisen Hamasienin alueen ja Asmaran kaupungin murre.[1]

Tigrinja on virallinen kieli Tigrayn alueella ja Eritreassa. Sitä käytetään laajasti kouluopetuksessa, tiedotusvälineissä, lehdistössä ja kirjallisuudessa. Tigrayn alueen ja Eritrean kirjakielissä on eroja, jotka koskevat lähinnä sanastoa ja oikeinkirjoitusta.[1]

Tigrinjan vanhin kielenmuistomerkki on 1800-luvulla laadittu lakikokoelma. Kirjakieltä käyttivät vuosisadan lopusta lähtien katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat, Italian siirtomaahallinto sekä Eritrean brittiläinen sotilashallinto vuosina 1941–1952. Tigrinjan käyttö kouluopetuksessa päättyi sen jälkeen kun Eritrea liitettiin Etiopiaan. Se alkoi uudelleen maan itsenäistyttyä vuonna 1993. Samoihin aikoihin kieltä alettiin viljellä myös Tigrayssa.[1]

Tigrinjan fonologiassa ja syntaksissa on muiden etiopianseemiläisten kielten tapaan keskikuušilaisten kielten substraattivaikutusta[2]. Perussanasto on lähellä ge’eziä, mutta jopa neljännes sanavarastosta on lainattu kuušilaisista kielistä. Lainasanoja on saatu myös arabiasta, amharasta, italiasta ja englannista.[3]