Media

Media (monikko sanasta medium; lat. väliaine, välittäjä) tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Sanaa käytetään toisinaan synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle, mutta media on käsitteenä laajempi, sisältäen myös niin sanotun sosiaalisen median.[1] Asiayhteydestä riippuen media-sana voi tarkoittaa joko viestinnän kenttää yleisesti, tiettyä viestintämenetelmää (televisio, radio, sanomalehdet, internet), tiettyä viestimuotoa (teksti, kuva, ääni) tai yksittäistä media-alan yritystä tai hanketta. Media tarkoittaa viestinnässä myös viestintävälinettä ja tallennetta. Termistä media puhuttaessa viitataan usein medioituneeseen, välitteiseen vuorovaikutukseen (engl. mediated) erotuksena suorasta vuorovaikutuksesta.

Median historiasta

Joukkotiedotusvälineenä median historiallisina vaiheina voidaan nähdä huhu, julkiset kuulutukset, julkiset kokoontumiset, kirjapainotaito, lehdistö, elokuvat, radio, televisio, satelliittitelevisio ja monen edellisten yhdentymisenä, internet. Laajemmin mediana voidaan nähdä muun muassa julkiset rakennukset ja hallitsijan kuvalla koristeltu raha. Muinaisen Persian pääkaupunki Persepolis nähdään kulissina (mediana) alamaisille (kohderyhmä), jotka tulivat ympäri laajaa Persiaa maksamaan vuosittaiset verot suurkuninkaalle. Samalla he joutuivat vakuuttumaan Persian suurkuninkaan ylivertaisesta mahtavuudesta, ja siis esimerkiksi kapinan mahdottomuudesta (viesti).

Nykyaikaisen verkottuneen median luonteesta
Pääartikkeli: Sosiaalinen media

Nykyaikaista mediaa luonnehtii moninaisuus, verkottuminen ja globaalisuus. Median välineitä on useita ja ne ovat sisäisesti erikoistuneita. Median omistuksen ja määrän kasvaessa syntyy uusia ilmiöitä, tapahtuu muutos määrästä laatuun. Nykyaikainen media on harvoin kenenkään selvässä kontrollissa ja sen kilpaillessa keskenään, syntyy uutta mediadynamiikkaa. Hierarkkisen median aikana hallitsijan ”toilailut” voitiin ”painaa villaisella”, verkottuneen median aikana aina joku julkaisee tiedon ja saa näin kilpailuedun. Tällöin jo ”valtamedian” kannattaa julkaista ko. tieto, jotta joku kilpailija ei saisi suhteellista etua.

Ehkä merkittävin tulevaisuuden median ominaisuus on globaalisuus. Satelliittitelevisio ja -radio, sekä erityisesti internet luovat samalla tavalla vaikutusta kuin media pitkällä aikavälillä aikaisemmin. Nyt vain vaikutus on globaalia, esimerkiksi CNN, BBC ja Al-Jazeera.

Media Suomessa
Pääartikkeli: Media Suomessa

Suomessa useimmat viestimet ovat suomenkielisiä, mutta joillakin paikkakunnilla ilmestyy myös ruotsinkielisiä sanomalehtiä, ja televisiossa ja radiossa on ruotsinkielistä ohjelmaa. Julkinen ja verorahoitteinen Yleisradio omistaa useita televisio- ja radiokanavia. Niiden lisäksi maassa toimii useita kaupallisia televisiokanavia. Useat televisiokanavat ovat ilmaisia.[2]

Lehdistönvapaus takaa sen, että valtio ei Suomessa voi määrätä mitä tiedotusvälineissä sanotaan.[2] Julkisen sanan neuvosto on Suomen tiedotusvälineiden itsesääntelyelin.[3]

Katso myös

Lähteet
  1. Suomen kielen perussanakirja : toinen osa. Helsinki : Edita, 2001. ISBN 951-37-3580-X.
  2. Media Suomessa Infopankki.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 2.8.2018.
  3. JSN Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 2.8.2018.

    Kirjallisuutta
    • Kuutti, Heikki & Jukka-Pekka Puro: Uusi mediasanasto. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-431-5.
    • Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi: Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. Uudistettu painos. Helsinki: Loki-kirjat, 2009. ISBN 978-951-825-056-5.
    • Ridell, Seija & Väliaho, Pasi & Sihvonen, Tanja (toim.): Mediaa käsittämässä. Tampere: Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-195-X.
    • Sumiala, Johanna: Median rituaalit. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-307-4.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.