Ticonderoga-luokka

Ticonderoga-luokka on Yhdysvaltain laivaston kahdenkymmenenseitsemän aluksen muodostama ohjusristeilijäluokka. Hävittäjäluokan hankinta ja ensimmäisten alusten tilaus vahvistettiin vuonna 1978. Luokan alukset luokiteltiin uudelleen 1. tammikuuta 1980 ohjusristeilijöiksi[1]. Luokan ensimmäinen alus USS Ticonderoga laskettiin vesille 22. tammikuuta 1983.

Ticonderoga-luokka

Ticonderoga-luokan ohjusristeilijä USS Lake Champlain (CG-57).
Tekniset tiedot
Uppouma 9 800 t
Pituus 173 m
Leveys 16,8 m
Syväys 10,2 m
Koneteho 4 x GE LM2500 -kaasuturbiinimoottoria 60 MW
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 33 upseeria, 27 aliupseeria ja noin 340 miehistönjäsentä
Aseistus
Meritorjunta 8 × Harpoon-merimaaliohjusta
2 × Mk 32 SVTT -torpedoputkea
2 × Mk 45 5"/54 -tykkiä
2 × Sikorsky SH-60 Seahawk -helikopteria
Ilmatorjunta 2 × Mk26 tai Mk 41 VLS -ohjustenlaukaisualustaa

Niiden elektronisen varustuksen muodostaa AEGIS-tutkajärjestelmä, jonka tärkeimmät osat ovat SPY-1A, SPS-49 ja SPG-62 tutkat sekä SQS-53 kaikuluotain.

Suunnittelu

Luokan alusten suunnittelu pohjautui Spruance-luokan hävittäjiin. Siinä esiteltiin samalla uuden sukupolven ohjuksin varustettu sotalaiva, joka valmistettiin AEGIS-tutkan vaatimusten mukaan. Tutka kykenee saman aikaisesti valvomaan toiminta-alueen tapahtumia, seuraamaan maaleja ja ohjaamaan ohjukset maaleihin. Alusluokka oli myös ensimmäisiä moduleina valmistettuja eikä perinteisesti kölistä ylöspäin. Alusten kansirakenteita on muutettu etukannella ja takakannella kahden antennien vaatiman rakennelman tarpeiden mukaan. Luokan alukset ovat ulkoisesti lähes identtisiä lukuun ottamatta ohjusjärjestelmä vaihdoksen aiheuttamia muutoksia.

Operaatioanalyysiä käytettiin alusten miehistötarpeen kartoitukseen, jonka tuloksena kyettiin vähentämään neljä upseeria ja 44 miehistönjäsentä alun perin suunnitellusta perinteiseen tehtäväjakoon perustuneesta miehistöstä. Kuitenkin suuren miehistötarpeen Mk 26 ohjusjärjestelmän korvaaminen pitkälle automatisoidulla Mk 41 ohjusjärjestelmällä oli vaikeasti toistettavissa Mk 45 127 millimetrin tykin kohdalla. Ristelijöillä on tykit sekä etu- että takakannella. Alusten suurempi varustus nosti uppouman 6 900 tonnista 9 600 tonniin.

Lisäntyneen tutkakapasiteetin lisäksi viidennen aluksen USS Thomas S. Gatesin jälkeen valmistetuilla aluksilla on toteutettu Mk 26 järjestelmän korvaaminen Mk 41 VLS -järjestelmällä. Kaksi VLS järjestelmää mahdollistavat 122 ohjuksen varastoinnin ja käytön aluksille. Siiloihin voidaan ladata erilaisia ohjuksia kuten Tomahawk-risteilyohjuksia, Standard- ja Sea Sparrow -ilmatorjuntaohjuksia ja ASROC-sukellusveneentorjuntaraketteja. VLS-järjestelmään sijoitetut ohjukset ovat jatkuvasti käyttövalmiina, mikä lyhentää vasteaikaa hälytyksestä laukaisuun. Normaali ohjusjakauma on 80 SM-2, 16 ASROC ja 26 Tomahawk-ohjusta. Mk 26 järjestelmään kyettiin sijoittamaan vain 88 ohjusta ja se ei ollut kykenevä laukaisemaan Tomahawk-risteilyohjuksia[2]. Siten kylmän sodan päätyttyä viisi ensimmäistä luokan alusta palvelivat lähinnä Yhdysvaltain rannikkovesillä.

Amiraali Zumwaltin vastaanotettua laivastonkomentajan tehtävät hän vaati suurta määrää Aegis-tutkalla varustettuja aluksia. Kustannus- ja tonnistosyistä alusten pääaseeksi tuli Mk 26 Mod2 64-ohjuksen laukaisualusta, joihin asennettiin 68 Standard SM-1 ilmatorjuntaohjusta ja kaksikymmentä ASROC-sukellusveneentorjuntaohjusta. Aluksen muina aseina oli kahdeksan Harpoon merimaaliohjusta, kuusi 12,75 tuuman sukellusvenetorpedoputkea ja kaksi viiden tuuman 54 pituuskaliiperin tykkiä. Alukset oli varustettu kahdella helikopterilla.[3]

Voimanlähteenä aluksilla on neljä kappaletta LM2500-kaasuturbiineja, jotka on kytketty kahteen akseliin. Alusten maksiminopeus on 30 solmua ja toimintasäde 6 000 merimailia kahdenkymmenen solmun nopeudella.

Alukset
Ticonderoga-luokan ohjusristeilijät[3]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
USS TiconderogaIngalls Shipbuilding21. tammikuuta 198025. huhtikuuta 198122. tammikuuta 1983poistettu palveluksesta 30. syyskuuta 2004
museoitu[4]
USS YorktownIngalls Shipbuilding19. lokakuuta 198117. tammikuuta 19834. heinäkuuta 1984poistettu palveluksesta 10. joulukuuta 2004[5]
USS VincennesIngalls Shipbuilding19. lokakuuta 198214. tammikuuta 19846. heinäkuuta 1985poistettu palveluksesta 29. kesäkuuta 2005[6]
USS Valley ForgeIngalls Shipbuilding14. huhtikuuta 198323. kesäkuuta 198418. tammikuuta 1986poistettu palveluksesta 30. elokuuta 2004[7]
USS Thomas S. GatesBath Iron Works31. elokuuta 198414. joulukuuta 198522. elokuuta 1987poistettu palveluksesta 16. joulukuuta 2005[8]
USS Bunker HillIngalls Shipbuilding11. tammikuuta 198411. maaliskuuta 198520. syyskuuta 1986-
USS Mobile BayIngalls Shipbuilding6. kesäkuuta 198422. elokuuta 198521. helmikuuta 1987-
USS AntietamIngalls Shipbuilding15. marraskuuta 198414. helmikuuta 19866. kesäkuuta 1987-
USS Leyte GulfIngalls Shipbuilding18. maaliskuuta 198520. kesäkuuta 198626. syyskuuta 1987-
USS San JacintoIngalls Shipbuilding24. heinäkuuta 198514. marraskuuta 198623. tammikuuta 1988-
USS Lake ChamplainIngalls Shipbuilding3. maaliskuuta 19863. huhtikuuta 198712. elokuuta 1988-
USS Philippine SeaBath Iron Works8. huhtikuuta 198612. heinäkuuta 198718. maaliskuuta 1989-
USS PrincetonIngalls Shipbuilding15. lokakuuta 19862. lokakuuta 198711. helmikuuta 1989-
USS NormandyBath Iron Works7. huhtikuuta 198719. maaliskuuta 19889. joulukuuta 1989-
USS MontereyBath Iron Works19. elokuuta 198723. lokakuuta 198816. kesäkuuta 1990-
USS ChancellorsvilleIngalls Shipbuilding24. kesäkuuta 198715. heinäkuuta 19884. marraskuuta 1989-
USS CowpensBath Iron Works23. joulukuuta 198711. maaliskuuta 19899. maaliskuuta 1991-
USS GettysburgBath Iron Works17. elokuuta 19882. heinäkuuta 198922. kesäkuuta 1991-
USS ChosinIngalls Shipbuilding2. heinäkuuta 19881. syyskuuta 198912. tammikuuta 1991-
USS Hué CityIngalls Shipbuilding20. helmikuuta 19891. kesäkuuta 199014. syyskuuta 1991-
USS ShilohBath Iron Works1. elokuuta 19898. syyskuuta 199018. heinäkuuta 1992-
USS AnzioIngalls Shipbuilding21. elokuuta 19892. marraskuuta 19902. toukokuuta 1992-
USS VicksburgIngalls Shipbuilding20. toukokuuta 19902. elokuuta 199114. marraskuuta 1992-
USS Lake ErieBath Iron Works6. maaliskuuta 199013. heinäkuuta 199110. toukokuuta 1993-
USS Cape St. GeorgeIngalls Shipbuilding19. marraskuuta 199010. tammikuuta 199212. kesäkuuta 1993-
USS Vella GulfIngalls Shipbuilding22. huhtikuuta 199113. kesäkuuta 199218. syyskuuta 1993-
USS Port RoyalIngalls Shipbuilding18. lokakuuta 199120. marraskuuta 19924. heinäkuuta 1994-

Lähteet
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.