Tiburtius

Tiburtius on miehen etunimi. Se on alun perin latinalainen sukunimi, joka lienee muodostettu roomalaisesta paikannimestä Tibur (nyk. Rooman lähellä sijaitseva Tivolin kaupunki).[2][3] Pyhän Cecilian legendassa mainitaan Tiburtius-niminen varhaiskristillinen marttyyri.[4]

Tiburtius
Nimipäivä  
 suomenkielinen
 ruotsinkielinen
 ortodoksinen
Muunnelmia Tibert [1]
Nimen alkuperä latinalainen nimi

Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on vuoteen 2022 mennessä tilastoitu noin 10–20 Tiburtius-nimistä miestä.[5]

Nimipäivä

Tiburtius-nimi oli mukana Suomen almanakassa vuosina 1706–1928, lukuun ottamatta joitain katkoksia. Nimipäivä oli 14. huhtikuuta.[6] Se on edelleen Tiburtiuksen nimipäivä Ruotsin almanakassa.[7]

Suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä Tiburtiuksen päivää on pidetty vuoden ensimmäisenä kesäpäivänä, ”suvipäivänä”. Erään Koijärveltä kerätyn sananparren mukaan ”Tiburtius maat näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää”.[4][8]

Lähteet

  1. Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 128. Tredje upplagan. Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8. (ruotsiksi)
  2. Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 491. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  3. Brylla, Eva: Förnamn i Sverige. Kortfattat namnlexikon, s. 213. Stockholm: Liber, 2004. ISBN 91-47-05117-5. (ruotsiksi)
  4. Klintberg, Bengt af: Namnen i almanackan, s. 148. Stockholm: Norstedts Ordbok, 2001. ISBN 91-7227-292-9. (ruotsiksi)
  5. Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Tiburtius”) 1.8.2022. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 5.8.2022.
  6. Nivanka, Eino: Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705–1955 – Kustaa Vilkuna, Eino Kaskimies, Gösta Hedström & Eino Nivanka (toim.) Suomen almanakan juhlakirja, s. 265. Helsinki: Helsingin yliopisto & Weilin+Göös, 1957.
  7. Tiburtius isof.se. 23.11.2020, päivitetty 1.6.2021. Institutet för språk och folkminnen. Viitattu 5.8.2022. (ruotsiksi)
  8. Vanhat merkkipäivät, s. 179–180. Kuudes painos. Toim. Jouko Hautala. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990. ISBN 951-717-636-8.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.