ThyssenKrupp

ThyssenKrupp on saksalainen monialainen teollisuuskonserni, jolla on yli 150 000 työntekijää. Konserni muodostuu 670:stä erillisestä yrityksestä. ThyssenKrupp on yksi maailman suurimmista teräksen tuottajista, ja toimii maailmanlaajuisesti kolmella liiketoimintalueella: teräs, tuotantohyödykkeet ja palvelut. ThyssenKruppin liikevaihto oli 53,4 miljardia euroa vuonna 2008. Vuonna 2005 yrityksen osakkeista noin 25 prosenttia omisti Alfred Krupp von Bohlen und Halbach -säätiö.

ThyssenKrupp AG
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake FWB: TKALSE: THK
ISIN DE0007500001
Perustettu 1860 (Thyssen)
1999 (ThyssenKrupp)
Toimitusjohtaja Martina Merz
Puheenjohtaja Prof. Dr. Siegfried Russwurm
Kotipaikka Essen, Saksa
Duisburg, Saksa
Toimiala konglomeraatti
Tuotteet teräs
ruostumaton teräs
autotekniikka
laivat
sukellusveneet
Liikevaihto 39,263 mrd. € (2016)[1]
Liikevoitto 1,469 mrd. € (2016)[1]
Nettotulos (1,857 mrd. €) (2008/2009)
Henkilöstö 156 487 (2016)[1]
Kotisivu www.thyssenkrupp.de

Tammikuussa 2020 Kone ilmoitti tehneensä ostotarjouksen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta.[2] Helmikuussa 2020 ThyssenKrupp hylkäsi Koneen tekemän ostotarjouksen ja ilmoitti jatkavansa neuvotteluita kahden pääomasijoittajan kanssa.[3] 27. helmikuuta 2020 hissiliiketoiminta myytiin yksityiselle sijoitusryhmittymälle, johon kuuluvat yhdysvaltalainen Advent, englantilainen Cinven sekä saksalainen RAG. Kauppasumma oli 17,2 miljardia euroa.[4]

Yrityksellä on neljä päätoimialaa:

  • ThyssenKrupp Steel
  • ThyssenKrupp Stainless
  • ThyssenKrupp Technologies
  • ThyssenKrupp Services

Historiaa

ThyssenKrupp syntyi Thyssen AG:n ja Friedrich Krupp AG Hoesch Kruppin fuusion seurauksena vuonna 1999. Euroopan suurin teräksentuottaja Thyssen AG oli syntynyt Phoenix-Rheinrohr-yhtymän sulauduttua August Thyssen-Hütte Smelter -yhtymään 1960-luvun taitteessa. Thyssen-yrityksen perusti vuonna 1860 August Thyssen ja toimintaa jatkoi hänen poikansa Fritz Thyssen, joka tunnetaan myös Hitlerin valtaannousun varhaisena päätukijana. 1960-luvulla konsernia hallitsivat Fritz Thyssenin leski ja tytär.[5].

Lähteet
  1. Annual report 2016 (arkistoitu) ThyssenKrupp. Arkistoitu 26.11.2016. Viitattu 16.2.2018.
  2. Kone vahvistaa: Olemme tehneet tarjouksen Thyssenkruppin hisseistä – Kauppa vahvistaisi yhtiötä maantieteellisesti ja toisi digivoimaa Yle Uutiset. 28.1.2020. Viitattu 1.2.2020.
  3. Koneen 17 miljardin euron jättikauppa jäi haaveeksi – Thyssenkrupp hylkäsi tarjouksen is.fi. 17.2.2020. Taloussanomat. Viitattu 17.2.2020.
  4. Koneen tavoittelemille Thyssenkruppin hisseille löytyi ostaja www.iltalehti.fi. Viitattu 28.2.2020.
  5. Saksan teollisuusdynastioilla on vaikeita seuraajaongelmia. Helsingin Sanomat, 12.10.1964, s. 6. Näköislehden aukeama (tilaajille).

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.