Thurioi

Thurioi (m.kreik. Θούριοι, Thūrioi tai Thourioi, myös Θούριον, Thūrion tai Thourion; lat. Thurii, Thurium), myöhemmin Kopiai (m.kreik. Κοπιαί; lat. Copia, Copiae), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi aikaisemman Sybariin kaupungin paikalla, nykyisen Cassano all'Ionion kunnan alueella noin kolme kilometriä koilliseen nykyisestä Thurion kylästä ja noin 4,5 kilometriä kaakkoon nykyisestä Sibarin kylästä.[4]

Thurioi
Θούριοι
Sybariin/Thurioin arkeologista aluetta. Rauniot ovat pääosin roomalaisen Kopiain kaupungin ajalta.
Sybariin/Thurioin arkeologista aluetta. Rauniot ovat pääosin roomalaisen Kopiain kaupungin ajalta.
Sijainti

Thurioi
Koordinaatit 39°43′02″N, 16°29′27″E
Valtio Italia
Paikkakunta Cassano all'Ionio, Cosenza, Calabria
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 443–194 eaa. (Thurioi)
193 eaa.–600-luku jaa. (Kopiai)
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka
Aiheesta muualla

Thurioi Commonsissa

Thurioi oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Se tuli Rooman vallan alle 200-luvulla eaa.[2][3]

Maantiede

Thurioi sijaitsi Tarantonlahden länsirannalla eli Italian ”saappaankärjen” itärannikolla lyhyen matkan päässä merenrannasta, suunnilleen Metapontionin ja Krotonin puolessa välissä. Kaupunki oli rakennettu pienen matkan päähän aikaisemmasta Sybariin kaupungin paikasta. Diodoros Sisilialaisen mukaan se sijaitsi Thurioi-nimisen lähteen luona, josta se oli saanut nimensä. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä tasankoa, ja se oli merkittävä satamapaikka.[2][3][5][6]

Historia

Klassinen ja hellenistinen kausi

Thurioin perustivat klassisella kaudella vuonna 443 eaa. Ateenasta tulleet asuttajat yhdessä aikaisemman Sybariin kaupungin jäljellä olleiden asukkaiden tai näiden jälkeläisten kanssa. Tämä tapahtui noin 70 vuotta sen jälkeen kun Sybaris oli kokenut tuhon noin 510 eaa., vaikka paikalla olikin ilmeisesti säilynyt jonkinlaista asutusta myös väliaikana.[1][2][3]

Sybarislaiset vetosivat aluksi Spartaan siinä, että saisivat apua uuden kaupungin perustamiseksi Sybariin vanhalle paikalle. Spartalaiset kuitenkin kieltäytyivät, jonka jälkeen sybarislaiset kääntyivät ateenalaisten puoleen. Ateenalaiset päättivät Perikleen johdolla perustaa paikalle kokonaan uuden kaupungin. Siirtokuntalaisten johtoon määrättiin Lampon ja Ksenokritos. Ateenalaisia siirtokuntalaisista oli kuitenkin vain pieni osa, ja väki koottiin eri puolilta Kreikkaa. Joukossa oli kaksi tunnettua nimeä, historioitsija Herodotos ja puhuja Lysias. Thurioi oli Suur-Kreikan viimeisiä siirtokuntia.[1][2][3]

Kaupunki perustettiin alun perin suoraan Sybariin paikalle, mutta siirrettiin myöhemmin hieman eri paikkaan ilmeisesti oraakkelin kehotuksesta. Ateena kykeni suojelemaan uutta kaupunkia Sybariin entistä vihollista Krotonia vastaan, ja kaupunki nousi nopeasti. Sitä pidettiin merkittävänä satamapaikkana jo vuonna 426 eaa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Thūrinos (Θουρῖνος), myöhemmin latinaksi Thurinus.[2][3]

Ajan myötä Thurioissa muodostui erimielisyyksiä sybarislaisten ja muiden asuttajien välillä, sillä sybarislaiset vaativat etusijaa muun muassa politiikassa. Tämä johti lopulta vallankumoukseen, ja sybarislaiset karkotettiin kaupungista. Karkotetut asettuivat asumaan jonkin matkan päähän, mistä kuitenkin joutuivat lähtemään paikallisten ei-kreikkalaisten heimojen vuoksi. Thurioilaiset puolestaan tekivät rauhan Krotonin kanssa, ja kaupunki kukoisti. Sinne muutti uusia siirtokuntalaisia eri puolilta Kreikkaa, ennen kaikkea Peloponnesokselta. Väestö jaettiin kymmeneen heimoon, jotka kertovat asukkaiden alkuperästä: arkadialaiset, akhaialaiset, elisläiset, boiotialaiset, amfiktyonit, doorilaiset, joonialaiset, ateenalaiset, euboialaiset ja saarelaiset. Kaupungin valtiomuoto oli demokraattinen, ja sillä sanotaan olleen hyvät lait. Lait on joskus laitettu tunnetun lainsäätäjä Kharondaan nimiin, mutta tämä ei ilmeisesti pidä paikkaansa.[3]

Thurioin lyömä hopeinen distateeri, n. 400–350 eaa. Kuvituksessa korinttilaista kypärää käyttävä Athene ja härkä.

Pian perustamisensa jälkeen Thurioi joutui sotaan Taraksen kanssa. Kiistan kohteena oli hedelmällinen maa-alue Siritiksessä vajaa 50 kilometriä Thurioista pohjoiseen. Sodassa thurioilaisia johti Kreikasta karkotettu ja Thurioihin asettunut spartalainen kenraali Kleandridas. Sota päättyi sopimukseen, jonka mukaan Thurioi ja Taras perustivat yhdessä Herakleian kaupungin kiistellylle alueelle.[3]

Kaupungin sisäiset erimielisyydet jatkuivat, kun ateenalaista alkuperää olleet kiistelivät kaupungin perustajuudesta muiden asuttajien kanssa. Delfoin oraakkeli yritti sovitella kiistaa ja ilmoitti, ettei kaupungilla ole muuta perustajaa kuin Apollon. Ateenan Sisilian sotaretki vuonna 415 eaa. sai aikaan uusia erimielisyyksiä, osan kaupunkilaisista tukiessa ja osan vastustaessa Ateenan toimia. Aluksi jälkimmäiset olivat voitolla, ja kaupunki pysyi puolueettomana muiden Suur-Kreikan kaupunkien tavoin, mutta 413 eaa. ateenalaispuolue pääsi voitolle, ja thurioilaiset avustivat Demosthenestä ja Eurymedonia ja osallistuivat sotaan 1 000 miehellä.[3]

Noin vuonna 390 eaa. paikalliset ei-kreikkalaiset heimot lukaanit ja bruttiumlaiset olivat toistuvasti sodissa keskenään ja uhkasivat jatkuvasti myös kreikkalaisia, jonka seurauksena alueen kreikkalaiskaupungit muodostivat puolustusliiton. Jossain vaiheessa thurioilaiset kuitenkin hyökkäsivät yksin lukaaneja vastaan 1 000 ratsumiehellä ja 14 000 jalkamiehellä, ja alun voittojen välkeen kärsivät suuren tappion Laoksen lähellä, missä kuoli noin 10 000 miestä.[3]

Tappion seurauksena kaupunki taantui. Sitä rasittivat uudet barbaarihyökkäykset sekä lisäksi vihollisuudet Syrakusan kanssa. Dionysios Syrakusalaisen veli Leptines ja ystävä Filistos olivat karkotettuna kaupungissa. Bruttiumlaisten nousu noin 356 eaa. johti lähes kaupungin tuhoon. 300-luvun eaa. lopulla tai 200-luvun eaa. alkupuolella thurioilaiset alistuivat vapaaehtoisesti Rooman suojelukseen. Roomalaiset pelastivat kaupungin kerran lukaanien piirityksestä C. Fabriciuksen johdolla. Myöhemmin taraslaiset kuitenkin hyökkäsivät Thurioihin ja valtasivat sen, mikä johti Rooman sotaan Tarasta vastaan vuonna 282 eaa.[2][3]

Roomalainen kausi
Kopiain eli Copian lyömä quadrans, n. 193 eaa. Kuvituksessa Herakles ja runsaudensarvi.

Thurioista tuli nyt täysin Rooman alaisuudessa ollut kaupunki, ja siellä oli roomalainen varuskunta. Koska Thurioi oli liitossa roomalaisten kanssa, kaupungin asukkaat vastustivat Epeiroksen kuningas Pyrrhosta tämän Suur-Kreikan sotaretkellä. Toisessa puunilaissodassa kaupunki ilmeisesti liittyi Cannaen taistelun vuonna 216 eaa. jälkeen Karthagon puolelle, mutta palasi liittoon Rooman kanssa vuonna 213 eaa. Taraksen kukistumisen jälkeen Thurioi vaihtoi jälleen puolta ja petti roomalaiset karthagolaisten päällikölle Hannolle. 210 eaa. Hannibal siirrätti kaupunkiin kukistuneen Atellan asukkaat. Joutuessaan vetäytymään Thurioista hän siirrätti puolestaan 3 500 merkittävintä thurioilaista Krotoniin. Thurioi itse tuhoutui sodassa.[2][3]

Hannibalin sotaretken jälkeen roomalaiset perustivat kaupungin elvyttämiseksi paikalle Kopiain eli Copian kolonian vuonna 194/193 eaa. Uuden kaupungin asukkailla oli Rooman kansalaisoikeudet. Kolonia asutettiin aluksi 300 ratsumiehellä ja 3 000 jalkamiehellä. Kaupungin uusi nimi ei ilmeisesti kestänyt pitkään, ja pian kaupunki tunnettiin jälleen vanhalla nimellään. Spartacuksen joukot valtasivat Thurioin kolmannen orjasodan aikaan vuonna 72 eaa., ja se mainitaan myös Julius Caesarin kansalaissodan ja Sextus Pompeiuksen hyökkäyksen vuonna 40 eaa. yhteydessä.[3]

Thurioi oli olemassa vielä ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla jaa. Strabonin, Plinius vanhemman ja Ptolemaioksen aikaan, ja se oli ilmeisesti tuolloin Tarantonlahden ainoa merkittävämpi paikka Krotonin ja Taraksen välillä, sillä Metapontion ja Herakleia olivat tuolloin jo lakanneet olemasta. Kaupunki alkoi taantua 200-luvulla jaa., mutta esiintyy vielä Prokopioksella 500-luvulla. Löydösten perusteella paikka hylättiin 600-luvulla. Keskiajalla seudun väestö oli siirtynyt Terranovaan, joka sijaitsee enemmän sisämaassa.[3][7]

Myöhempi historia ja kaivaukset
Sybariin/Thurioin arkeologista aluetta. Rauniot ovat pääosin roomalaisen Kopiain kaupungin ajalta.

Ajan kuluessa ennen hedelmällinen tasanko muuttui soiseksi ja malarian vaivaamaksi alueeksi, jollainen se oli 1800-luvulla. Kaupungin paikkaa alettiin etsiä järjestelmällisesti vuonna 1879 ja se löytyi vasta vuonna 1968.[8][5]

Varsinaiset arkeologiset kaivaukset alkoivat kaupungin paikalla vuonna 1968. Tutkimukset vahvistivat sen, että Sybaris, Thurioi ja Kopiai sijaitsivat kaikki samalla paikalla. Paikkaa pidetään arkeologisesti ainutlaatuisena sen poikkeuksellisen, kolmen eri aikaisen samalla paikalla sijainneen kaupungin tuottaman kerrostumahistorian vuoksi. Nykyisin kaupungin arkeologinen alue muodostaa arkeologisen puiston, joka on avoinna yleisölle. Läheinen Thurion kylä on saanut nimensä antiikin aikaisesta kaupungista.[7][9]

Rakennukset ja löydökset
Sybariin/Thurioin arkeologista aluetta. Rauniot ovat pääosin roomalaisen Kopiain kaupungin ajalta.

Kaivausten perusteella Thurioin on havaittu sijainneen Sybariin eteläosien paikalla. Kaupungissa oli Hippodamoksen nimiin laitettu asemakaava, jossa kaupunki oli jaettu säännönmukaisesti 20 suurkortteliin kolmella pääkadulla ja neljällä poikkikadulla. Diodoros Sisilialaisen mukaan kaduilla oli nimet, kuten Heraklea, Afrodisias ja Dionysia. Löytöihin kuuluu muun muassa roomalainen teatteri ja kylpylä keisari Trajanuksen ajalta, suuri roomalainen huvila lattiamosaiikkeineen ensimmäiseltä vuosisadalta jaa., sekä klassisen, hellenistisen ja roomalaisen kauden hautoja.[2][9]

Thurioin ja Kopiain jäänteet löytyivät noin kolmen metrin syvyydestä, siinä missä vanhimmat Sybariin jäänteet olivat alempana noin 4,5–6 metrin syvyydessä. Hallitsevia löydöissä ja arkeologisella alueella näkyvillä olevissa raunioissa ovat Kopiain jäänteet.[8][1][7][9]

Arkeologinen alue jakaantuu alueisiin, jotka ovat nimiltään Stombi, Parco del Cavallo, Prolungamento Strada ja Casa Bianca. Sybariin varhaisimmat rauniot ovat Stombin ja Parco del Cavallon alueella, ja Thurioin ja Kopiain myöhäisimmät rauniot Casa Biancan alueella.[7][9]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”74 Thourioi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 295–299, 304–307. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”THURII later COPIA, Apulia, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Thurii”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Sybaris/Thurii/Copia Pleiades. Viitattu 1.3.2018.
  5. Smith, William: ”Sybaris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  6. Diodoros Sisilialainen 12.10.6.
  7. Cinti, Francesca R. & Alfonsi, Laura & D’Alessio, Alessandro & Marino, Simone & Brunori, Carlo A.: Faulting and Ancient Earthquakes at Sybaris Archaeological Site, Ionian Calabria, Southern Italy. Seismological Research Letters, 2014, 86. vsk, nro 1, s. 245–254. Artikkelin verkkoversio.
  8. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SYBARIS Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  9. Sybaris travel guide and tourism Italy This Way. Viitattu 1.3.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.