Thrasymakhos

Thrasymakhos oli kotoisin Khalkedonista. Sen mukaan mitä hänestä tiedetään, hän vaikuttaa tehneen koko uransa sofistina Ateenassa. Häntä on kiitetty siitä, että hän painotti rytmin merkitystä kreikkalaisessa retorisessa puheessa, erityisesti käyttämällä peoni-rytmiä (paion), sekä siitä, että hän pyrki lisäämään puheen tunnevaikutusta eleiden avulla.

Thrasymakhoksen teoksessa Perustuslaeista on säilynyt katkelmia. Niihin sisältyy maksiimi "esi-isiltä peritty perustuslaki on kaikille yhteinen". Tämän lausuman tarkkaa merkitystä ei tiedetä. Erään selityksen mukaan hän olisi tarkoittanut sitä, että kaikki puhujat voivat aina vedota esi-isiltä perittyyn, riippumatta siitä, minkä asioiden puolesta he muuten puhuvat.

Aristoteles mainitsee Politiikassaan (1305a) saman nimisen miehen, joka kukisti Kymen kansanvallan. Tästä tapahtumasta ei kuitenkaan tiedetä mitään, eikä ole minkäänlaista varmuutta siitä, että kyseessä olisi sama Thrasymakhos.

Thrasymakhos on nykyisin merkityksellinen lähinnä siksi, että hän esiintyy Platonin dialogissa Valtio, erityisesti sen ensimmäisessä kirjassa. Siinä hän puolustaa arastelematta ja jopa yltiöpäisesti epäoikeudenmukaisuutta, vastustaen Sokrateen ja Polemarkhoksen oikeudenmukaisuutta käsitelleen keskustelun lopputulosta. Hän katsoi, että oikeudenmukaisuus on sama asia kuin vahvemman etu. Sokrates saa hänet kuitenkin lopulta myöntämään, että on olemassa mittapuut viisaalle hallinnolle ja että oikeudenmukaisuus on jotain paljon muuta kuin vain vahvemman etu.

Thrasymakhoksen nimi tarkoittaa "julkeaa taistelijaa" (thrasys + makhêtês). Tämä on saattanut vaikuttaa hänelle dialogissa annettuun rooliin. Filosofian tutkijat ovat kauan yrittäneet selvittää, mitä Thrasymakhos tarkkaan ottaen tarkoitti Valtiossa. Hänet on nähty joko todellisten filosofisten mielipiteiden puolustajana tai pelkkänä Platonin olkinukkena, joka esittää äärimmilleen vietyjä helposti kumottavia mielipiteitä, joita Platon halusi vastustaa.

Leo Straussin tulkinnassa Thrasymakhos ja hänen määritelmänsä oikeudenmukaisuudelle edustavat kaupunkia ja sen lakeja ja ovat näin vastakkaisia Sokrateelle ja filosofialle ylipäänsä. Intellektuellina Thrasymakhoksella oli kuitenkin tarpeeksi paljon yhteistä Sokrateen kanssa jotta hän saattoi toimia filosofian puolustajana kaupungissa.

φημὶ γὰρ ἐγὼ εἰ̂ναι τὸ δίκαιον οὐκ ἄλλο τι ἢ τὸ του̂ κρείττονος συμφέρον. ("Väitän, että oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu, ei mitään muuta", Valtio 338c)

οὕτως, ὠ̂ Σώκρατες, καὶ ἰσχυρότερον καὶ ἐλευθεριώτερον καὶ δεσποτικώτερον ἀδικία δικαιοσύνης ἐστὶν ἱκανω̂ς γιγνομένη*, καὶ ὅπερ ἐξ ἀρχη̂ς ἔλεγον, τὸ μὲν του̂ κρείττονος συμφέρον τὸ δίκαιον τυγχάνει ὄν, τὸ δ' ἄδικον ἑαυτῳ̂ λυσιτελου̂ν τε καὶ συμφέρον. ("Niin, Sokrates, kunhan vääryys siis on riittävän suurimittaista, se on voimakkaampaa ja enemmän vapaan miehen ja hallitsijan arvon mukaista kuin oikeus. Ja niin kuin jo alussa sanoin, oikeudenmukaisuus on samaa kuin vahvemman etu, vääryys taas yhtä kuin kunkin oma etu ja hyöty.", Valtio 344c)

• Platon: Valtio, teoksessa Teokset 4. Suomennos Marja Itkonen-Kaila. Toinen painos. Helsinki: Otava, 1999.

• Rauhut, Nils: Thrasymachus The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
• Barney, Rachel: Callicles and Thrasymachus The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)