Thomas Rayner Dawson

Thomas Rayner Dawson syntyi Leedsissä. Hänen enonsa James Rayner oli sisarenpoikansa tavoin tunnettu tehtävänlaatija, joka toimitti British Chess Magazinen tehtäväpalstaa vuodesta 1889 kuolemaansa 1898 asti. Nuori Thomas sai varhain enoltaan kipinän laadintaharrastukseensa. Hän laati ensimmäisen tehtävänsä jo 11-vuotiaana.[2]

Dawson opiskeli Leedsin yliopistossa kemiaa ja valmistui erinomaisin arvosanoin 1913.[1] Varsinaisen elämäntyönsä Dawson teki brittiläisten kuminvalmistajien instituutin tiedusteluosaston palveluksessa.[1] Hän liittyi laitoksen henkilökuntaan tammikuussa 1922.[1] Hän eteni urallaan laitoksen johtajaksi. Dawsonin johdolla kerättiin Croydoniin huomattava kumin ominaisuuksia käsittelevä materiaaliopillinen kirjasto.[1] Hän julkaisi myös useita alaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita.

Sivutoimenaan Dawson työskenteli šakkitoimittajana. Hänen ensimmäinen työpaikkansa tässä tehtävässä oli lopputehtäväpalstan toimittajana Chess Review-lehdessä. Hän toimi tässä tehtävässä vuodesta 1909 aina kuolemaansa asti.[1] Sittemmin hän toimitti 1919-1930 toimitti myös lehden satutehtäville omistettua osiota.[1] Palsta irtautui 1931 itsenäiseksi lehdeksi nimeltä The Fairy Chess Review ja Dawson jatkoi sen toimittamista vuoteen 1951 asti.[1] Hän toimitti tämän ohella 1922-1931 The Problemist-lehteä.[1] Sen jälkeen hän oli vuosina 1931-1951 British Chess Magazinen tehtäväpalstan toimittaja.[1] Lisäksi hän kirjoitti artikkeleita useisiin muihin lehtiin. Hänellä oli myös luottamustehtäviä laatijoiden yhdistyksessä. Huomattavin niistä British Chess Problem Societyn puheenjohtajuus 1931-1943.[1]

Laatijana Dawson oli erittäin tuottelias. Pitkän uransa aikana hän laati 5,320 satutehtävää, 885 mattitehtävää, 97 itsemattitehtävää ja 138 lopputehtävää.[1] Ensimmäisen tehtävänsä, 2-siirtoisen mattitehtävän hän julkaisi 1907.[1] Pääasiassa hän oli kuitenkin omistautunut satušakin teorian kehittämiseen. Siksi häntä kutsuttiinkin satušakin kuninkaaksi.[2] Hän loi pohjan satutehtävätaiteen myöhemmälle yleistymiselle. Hän keksi satutehtäviin monia uusia nappuloita ja ehtoja. Esimerkki hänen keksimästään satunappulasta on heinäsirkka, joka liikkuu ja lyö kuningattaren linjoja pitkin, mutta ainoastaan lähimmän nappulan takaiseen ruutuun, ellei sitä miehitä oma nappula.[3]

Dawsonin huomattavimpia saavutuksia olivat 1. palkinnot L'Echiquier-lehden kilpailussa 1928 ja British Chess Federation-yhdistyksen turnauksessa nro 21 vuonna 1936.[1] Kaikkiaan Dawsonin tehtävistä 120 sai palkinnon ja 211 ansaitsi kunniamaininnan.[1]

Viimeisinä vuosina Dawsonin terveys alkoi horjua. Hän kuoli ateroskleroosiin joulukuussa 1951.[1]