Thomas Frankland (amiraali)

Thomas Frankland oli Henry Franklandin ja Mary Crossin toinen poika ja hän syntyi Itä-Intian alueella, luultavasti Intiassa, sillä hänen isänsä oli Itä-Intian kauppakomppanian jäsen, joka toimi lyhyesti myös Bengalin kuvernöörinä.

Frankland liittyi laivastoon 1731 palvellen muun muassa HMS Yorkilla kapteeni Philip Vanbrughin alaisena sekä HMS Scarboroughilla ja HMS Oxfordilla. Helmikuussa 1738 hänet siirrettiin HMS Chathamille, jossa hän palveli kahden vuoden ajan. Maaliskuussa 1740 hän siirtyi HMS Cumberlandiin, jossa hänen aikansa jäi lyhyemmäksi, sillä hän sai ensimmäisen kapteeninpostinsa HMS Roselle 15. heinäkuuta 1740.[1] Rose oli vasta valmistunut 6. luokan fregatti.

Tuolloin oli käynnissä sota Jenkinsin korvasta. Sotaan olivat syynä brittien orjakauppaoikeudet ja se oli saanut nimensä vuonna 1731 sattuneesta tapauksesta, jossa Espanjan merivartiosto oli noussut brittialukselle ja leikannut irti sen kapteenin Robert Jenkinsin korvan. Frankland purjehti nopeasti Bahamaan matkustajanaan saarten uusi kuvernööri John Tinker. Hän pysyi Karibian meren ja uuden mantereen vesillä taistellen espanjalaisaluksia vastaan sekä kaapaten useita vastustajan aluksia lasteineen. 15. kesäkuuta 1742 Frankland onnistui kaappaamaan aluksen, jonka kapteeni Juan de León Fandiño oli väitetysti silponut Jenkinsin korvan 11 vuotta aikaisemmin. [3][4] León Fandiñon laivueeseen kuului hänen komentamansa laivan lisäksi 2-3 espanjalaisen aiemmin kaappaamaa alusta. Saavutuksen jälkeen Frankland jatkoi Karibialla ja seuraavan kerran hänen nimensä mainitaan joko 1743 tai 1744 tapahtuneen kaappauksen yhteydessä, jolloin hän sai saaliikseen Conception-nimisen aarrelaivan.[1] Toukokuussa 1743 Frankland meni naimisiin eteläcarolinalaisen Sarah Rhettin kanssa. Parille syntyi suuri joukko lapsia, joista yhdeksän eli Franklandia pitempään.

Kesäkuussa 1745 Frankland purjehti takaisin Englantiin, jossa seuraavan vuoden lokakuussa sai komentoonsa uuden 60-tykkisen HMS Dragonin. Hän palasi Karibialle. Seuraava merkintä on vuodelta 1755, jolloin hänestä tuli Leewardsaarten sotilasjohtaja.[1] Hän oli pätevä, mutta ajautui usein riitoihin edeltäjänsä Thomas Pyen sekä Antiguan saaren viranomaisten kanssa. Frankland oli aktiivisesti mukana kaapparitoimissa ja orjakaupassa ja keräsi suuren omaisuuden. Hänen vanhempi veljensä Sir Charles Henry Frankland toimi Bostonin tullin johtajana 1741-1757. Myös nuorempi veli William toimi tullitehtävissä Pohjois-Amerikassa. Veljesten liiketoimet ristesivät usein ja hyödyttivät kaikkia osapuolia.[2]

Hänet ylennettiin vara-amiraaliksi, mutta hän ajautui ongelmiin myös amiraliteetin kanssa, sillä hän ei halunnut luovuttaa osaa hankkimistaan omaisuuksista Englantiin. Kirjeessään amiraliteetille hän sanoi: "Minulla on omia ystäviä, joista huolehtia". Niinpä toukokuussa 1757 hänet korvattiin kommodori John Moorella ja hän palasi Englantiin saman vuoden lokakuussa. Hän ei saanut uusia tehtäviä, vaikka hänen ylennyksensä jatkuivatkin ikäperustein. Hänen korkein arvonsa oli Admiral of the White (valkoisen laivueen amiraali).

Hän oli päässyt alahuoneen jäseneksi Thirskistä 1747 ja hän säilytti virkansa vuoteen 1780, jolloin hän haki Greenwich Hospitalin kuvernööriyttä. Hän ei ollut kovin aktiivinen edustaja ja vieraili alahuoneen istunnoissa harvoin. Hän peri Thirklebyn baronetin arvon veljensä kuoltua 1768.[1] Tässä menestymättä hän palasi parlamenttiin huhtikuussa 1784, mutta kuoli saman vuoden marraskuussa.

Franklandsaaret Australian Queenslandin edustalla ovat nimetyt hänen mukaansa.