Think Global

TH!NK sähköauton tarina alkaa 1973-1974 öljykriisistä, jolloin Lars Ringdal, Bakelittfabrikken AS yrityksen omistaja, sai idean sähköautosta. 15 vuotta myöhemmin Ringdalin poika Jan Otto Ringdal perusti yrityksen idean ympärille.[1] Yhtiö perustettiin alun perin vuonna 1991 Oslossa nimellä Pivco (engl. Personal Independent Vehicle Company). Pivcon rahoittajina toimivat muun muassa Norjan valtio, Hydro, Statoil sekä ABB. Sen ensimmäisiä prototyyppejä oli PIV2, joita valmistettiin muutamia kappaleita Lillehammerin talviolympialaisia varten 1994. Seuraava malli oli vuonna 1995 esitelty PIV3 (City Bee), joita tehtiin yhteensä 120 kappaletta. Tämän jälkeen ryhdyttiin kehittämään ensimmäistä tuotantomallia PIV4, joka sai myöhemmin nimen TH!NK city. Sen toimintamatka oli 85 km latauksella ja huippunopeus oli 90 km/h.

Tuotantomallin kehitys vei oletettua enemmän aikaa ja resursseja, ja kun kehitys saatiin valmiiksi 1999, yhtiön varat olivat lopussa. Yhtiön omistajaksi tuli Ford, joka pystyi aloittamaan TH!NK cityn tuotannon. Tuotanto jatkui vuoteen 2002 asti, jolloin oli valmistettu 1005 autoa. Ford luopui omistuksestaan yhtiössä vuoden 2003 tammikuussa ja myi sen sveitsiläiselle KamKorp Microelectronics -yhtiölle. Tämän seurauksena kaupunkiauton tuotekehitys pysäytettiin. Fordin päätökseen luopua yhtiöstä vaikutti todennäköisesti Kalifornian osavaltion vetäytyminen tavoitteistaan kasvattaa nolla-päästöisten kulkuneuvojen osuus 10 prosenttiin kaikista myydyistä autoista.

Vuoden 2006 maaliskuussa yhtiön ostivat norjalaiset investoijat, jotka vaihtoivat yhtiön nimen Think Nordicista Think Globaliksi. Yhtiö ryhtyi kehittämään uutta TH!NK city -mallia. Uusi TH!NK city täyttää autoilta vaadittavat turvavaatimukset, ja siinä on ABS-jarrut sekä turvatyynyt. Auton toimintamatka on 170 km ja huippunopeus on 100 km/h. Pakkasella auton käytännön toimintasäde jäi alle 100 kilometriin.[2]

Ensimmäiset uuden malliset TH!NK cityt toimitettiin Norjan markkinoille kevään 2008 aikana. Yhtiön suunnitelmana on aloittaa kansainvälinen myynti Tanskasta ja Ruotsista, jonka jälkeen siirrytään Isoon-Britanniaan, Saksaan, Italiaan ja Alankomaihin.[3] Auton hinnaksi ilman akkuja arvioidaan 20 000 €. Akut vuokrataan osana 200 €/kk pakettia, johon kuuluu akkujen huolto ja autovakuutus.

Tekniset tiedot

• istuinten lukumäärä 2
• pituus 3120 mm, leveys 1604 mm
• paino 1397 kg (akut 245 - 260 kg)
• akkuvaihtoehdot: MES DEA – Zebra 28.3 kWh natrium / Enerdel, Li-ion / A123, Li-ion
• latausaika tavallisesta 14 A pistorasiasta: 0-100 % n. 10 h, 20-80 % n. 8 h
• toimintamatka 170 km (IEC)
• huippunopeus 100 km/h
• kiihtyvyys 0-50 km/h 6.5 s, 0-80km/h 16.0 s

Think-sähköautojen tuotanto keskeytyi helmikuussa 2011 Uudessakaupungissa. Syynä oli huono myyntimenekki ja asiakkaan eli norjalaisen Think Globalin päätyminen konkurssiin. Tehtaan tavoite oli kuitenkin käynnistää tuotanto Uudessakaupungissa jälleen elokuussa. Think-tuotannosta oli lomautettuina 55 henkilöä. Tuotantoa ei kuitenkaan aloitettu uudestaan.[4]

Kesäkuun lopulla konkurssiin hakeutuneen THINK Global AS:n toimintaa jatkaa edelleen venäläinen yrittäjä Boris G. Zingarevich, joka suunnittelee kaupunkisähköauto THINK Cityn myynnin ja tuotannon uudelleen järjestämistä yhteistyössä Ener1:n ja Valmet Automotiven kanssa. Konkurssihallinnon toiminnan jatkajaksi valitsema Zingarevich on kansainvälinen teknologiayrittäjä. Hän on ollut Ener1:n pääsijoittaja vuodesta 2002.[5]

Uuden yhtiön nimi on Electric Mobility Solutions AS. Tavoite on ollut jatkaa autojen tuotantoa edelleen Uudessakaupungissa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä mutta tuotantoa ei ole aloitettu koska Think oli tuotteena edelleen rakkile ja Valmet Automotive ei ollut valmis jatkuviin muutoksiin tuotantolinjalla.Tuotanto ei ollut taloudellisesti kannattavaa.[6] Syynä myös lienee se että uudet sähköautomallit ovat myyneet varsin heikosti. Esimerkiksi ensimmäiset uuden sukupolven ladattavat sähköautot ovat myyneet kappalelukumääräisesti vähän. Japanilaista Nissanin Leafia ja amerikkalaista General Motorsin Chevrolet Voltia on mennyt kaupaksi yhteensä vain 30 000 (Financial Times). Menekkiä painavat korkeat hinnat ja toimituksen pullonkaulat.[7]