Therma (Ikaros)

Therman poliksen kaupunkikeskus sijaitsi alun perin saaren lounaisrannikolla pari kilometriä koilliseen saaren nykyisestä keskuksesta Ágios Kírykoksesta.[1] Kaupungin akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori sijaitsi jossakin nykyisen Katafýgion eli Katafýgin lähellä. Alakaupunki sijaitsi lähempänä nykyistä Thérmaa.[2][4][5] Kaupungin lähistöllä oli sille nimen antaneita kuumia lähteitä.[3] Hellenistisellä kaudella kaupunkikeskus sijaitsi Drakanonissa saaren itäkärjessä.[1]

Therman kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 125 neliökilometriä.[1] Ikaroksen saari oli dipolis eli sillä sijaitsi kaksi polista; toinen oli Oine saaren pohjoisrannikolla.[1]

Therman historiasta ei tiedetä antiikin lähteistä juuri mitään. Löytöjen perusteella sen paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella.[6] Antiikin aikana kaupunki saattoi olla Joonian Miletoksen siirtokunta, sillä antiikin lähteiden mukaan Ikaroksen saari asutettiin Miletoksesta käsin.[1] Kaupungin kuumat lähteet olivat suosittu parannuspaikka, ja samasta syystä kaupunki oli Asklepioksen kulttipaikka.[1][3]

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Therma kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–429/428 eaa.[1] Therma ja Oine maksoivat liiton jäsenmaksunsa erikseen, toisin sanoen ne eivät olleet dipolis-nimityksestä huolimatta valtioliitossa ainakaan tuohon aikaan.[6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Thermaīos (Θερμαῖος).[1]

Hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. Therma otti pääjumalansa mukaan uuden nimen Asklepieis[1][4] ja löi omaa rahaa.[6] Kaupunki tuhoutui maanvyörymien seurauksena oletettavasti vuoden 198 eaa. maanjäristyksen yhteydessä.[1][4] Jossakin vaiheessa hellenististä kautta kaupunkikeskus siirrettiin Drakanoniin.[1] Kuumat lähteet kaupungin vanhalla paikalla kuitenkin säilyivät käytössä myöhemminkin roomalaisella ja vielä bysanttilaisella kaudella.[6]

Therman kaupungista itsestään ei ole säilynyt juurikaan jäänteitä.[2][3] On mahdollista, että kaupungilla ei ollut muureja, vaan se koostui useammasta kylästä.[6] Tärkeimmät siihen liittyvät löydökset ovat kylpylän jäänteet noin 400 metriä kaupungin paikasta itään. Kylpylästä on säilynyt joitakin kammioiden jäänteitä kaarineen. Ne ajoittuvat myöhäiselle roomalaiselle ja varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle. Varhaisimmat kallioon kaiverretut osat, kuten vesikanavat ja suorakulmaiset altaat, ovat todennäköisesti tätä vanhempia.[2][3][6]

Kaupungin nekropolis on löydetty nykyisen Katafýgion läheltä. Sen haudat ajoittuvat geometriselta[6] ja arkaaiselta kaudelta[1] 400-luvulle eaa.[2] Kaupungin paikalta tehtyjä esinelöytöjä, kuten keramiikkaa, on Ágios Kírykoksen arkeologisessa museossa.[4]