Theodoros Tarsoslainen

Theodoros Tarsoslainen (n. 602, Tarsos – 19. syyskuuta 690, Canterbury) oli seitsemäs Canterburyn arkkipiispa ja ensimmäinen koko Englannin kirkon arkkipiispa.[1]

Theodoroksen hautapaikka Pyhän Augustinuksen luostarissa

Deusdeditin kuoltua paavi Vitalianuksen ensimmäinen ehdokas uudeksi arkkipiispaksi oli afrikkalainen nimeltä Adrian, joka kieltäytyi ja suositteli Theodorosta itsensä sijaan. Theodoros suostui ja hänet vihittiin virkaan 26. maaliskuuta 668.[2] Hän lähti matkaan Neridan apotin Adrianin ja Benedict Biscopin, tulevan Wearmouthin ja Jarrowin luostareiden apotin, kanssa. He saapuivat Canterburyyn vuonna 669, jossa Theodoros nimitti Adrianin St. Peter and Paulin luostarin (sittemmin Pyhän Augustinuksen luostari) apotiksi. Nämä kolme miestä perustivat luostarin kuuluisan koulun, jolla tuli olemaan tärkeä vaikutus Beda Venerabiliksen ja Pyhä Aldhelmin kaltaisiin oppineisiin.[1]

Theodoros järjesti uudelleen Englannin kirkon, jonka useat piispanistuimet olivat yhä täyttämättä ja monet hiippakunnat liian suuria. Vuonna 672 hän kutsui koolle Englannin kirkon ensimmäisen synodin tarkoituksenaan juuria pois tietyt kelttiläiset tavat ja jakaa hiippakunnat pienempiin osiin. Jako jouduttiin kuitenkin siirtämään myöhempään ajankohtaan, mutta synodi päätti pääsiäisen päivämäärän, vakiinnutti pappien ja munkkien säännöt, kielsi piispoja puuttumasta muiden hiippakuntien asioihin sekä vahvisti kirkon opetukset avioliitosta ja avioerosta.[1]

Näihin aikoihin Theodoroksen ja hänen nimittämänsä Yorkin piispa Wilfridin välille puhkesi kiista, ja Theodoros pani Wilfridin viralta. Wilfrid lähti Roomaan vuonna 677 tai 678 valittaakseen päätöksestä. Sillä välin Theodoros auttoi solmimaan rauhan Mercian kuninkaan Aethelredin ja Northumbrian kuninkaan Ecgfrithin välillä. Theodoroksen johtamassa Hatfieldin synodissa vuonna 679 Englannin kirkko puhdistettiin harhaoppina pidetystä monoteletismistä. Vuonna 686 Theodoros teki sovinnon Wilfridin kanssa myöntämällä erehdyksensä ja edistämällä Wilfridin maineen palauttamista.[1]

Theodoroksen suurin saavutus oli Rooman keskusjohtoisen kirkon ihanteen sovittaminen Englannin oloihin. Theodoros loi Englantiin Canterburyn arkkipiispan johtaman keskitetyn kirkon, joka toimi tiiviissä yhteistyössä maallisten hallitsijoiden kanssa. Hänen seuraajansa noudattivat uskollisesti tätä mallia.[1]