Theodor W. Hänsch

Theodor Wolfgang Hänsch (s. 30. lokakuuta 1941) on saksalainen fyysikko, joka sai vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon laserpohjaisen tarkkuusspektroskopian kehittämisestä. Hänsch jakoi palkinnon amerikkalaisten John L. Hallin ja Roy J. Glauberin kanssa.[1]

Theodor Wolfgang Hänsch
Henkilötiedot
Syntynyt30. lokakuuta 1941
Heidelberg, Saksa
Kansalaisuus Saksa Saksalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Heidelbergin yliopisto
Instituutti Max Planck -instituutti
Münchenin yliopisto
Stanfordin yliopisto
Oppilaat Carl Wieman
Tutkimusalue Fysiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (2005)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.mpq.mpg.de/~haensch

Hänsch väitteli tohtoriksi fysiikasta Heidelbergin yliopistossa vuonna 1969, ja muutti seuraavana vuonna Yhdysvaltoihin Stanfordin yliopistoon. Opetettuaan siellä yli 15 vuotta hän palasi vuonna 1986 Saksaan, msissä hänestä tuli myöhemmin kvsanttioptiikan Max Planck -instituutin johtaja ja Ludwig-Maximilians-Universität Münchenin henkilökuntaa.[2]

Hänschin ja John L. Hallin kehittämällä tekniikalla voidaan määrittää näkyvän valon taajuuksia jopa 15 desimaalilla. Tekniikalla on käytännön sovelluksia esimerkiksi satelliittinavigoinnissa kuten GPS-järjestelmissä.[2]

Hänschin oppilas Carl Wieman sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2001.

Lähteet
  1. The Nobel Prize in Physics 2005 nobelprize.org
  2. Theodor W. Hänsch Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.12.2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.