The Ronettes
The Ronettes oli yhdysvaltalainen 1960-luvun popyhtye. Yhtyeen muodostivat keulahahmo Veronica Bennett (myöh. Ronnie Spector), hänen siskonsa Estelle Bennett ja heidän serkkunsa Nedra Talley (myöh. Nedra Talley Ross).[1]
Alkutaival
Vuonna 1957 Ronnie kokosi kasaan yhtyeen, johon kuuluivat hänen isosiskonsa Estelle, heidän serkkunsa Nedra Talley ja kolme muuta serkkua, joista kaksi oli tyttöjä ja yksi poika (Ira). Yhtye supistui kuitenkin kolmeen jäseneen; Bennetteihin ja Talleyhyn. Sen nimenä oli hetken aikaa The Darling Sisters, "Siskokullat". Sisarusten äiti nimesi heidät uudelleen nimellä Ronnie and the Relatives, "Ronnie ja sukulaiset". Vuonna 1959 yhtye pääsi esiintymään kykykilpailuun Apollo-teatterissa New Yorkissa, koska teatterin omistaja sattui olemaan äidin donitsikahvilan asiakas.[1] He voittivat kilpailun. Ryhmä alkoi tanssia twistiä Peppermint Loungessa.[2] Äitinsä neuvosta he tunkivat rintaliiveihinsä paperia täytteeksi. Yhtye toimi myös Joey Deen ja Bobby Rydellin taustalaulajina.[2] He pyrkivät twistiä käsittelevään elokuvaan, mutta ohjaajan mukaan he olivat liian tummia valkoisiksi ja liian vaaleita mustiksi näyttelijöiksi, jolloin yleisölle jäisi epäselväksi kumpia he esittivät. Yhtyeen nimi vaihtui The Ronettesiksi.[1]
Suosio
Vuonna 1963 The Ronettes alkoi tehdä yhteistyötä tuottaja Phil Spectorin kanssa ja nousi samana vuonna kuuluisuuteen listasijalle 2. nousseella kappaleella "Be My Baby".[3] Toinen iso hitti oli "Baby I Love You".[2] Yhtyeen näyttävä ilme oli Estellen kehittelemä tyyli; heidät tunnettiin runsaasta ripsiväristä, lyhyistä halkiohameista ja jättimäisistä tupeeratuista hiuspehkoistaan. Vuonna 1964 ilmestyi yhtyeen ensimmäinen levy Presenting the Fabulous Ronettes featuring Veronica. Samana vuonna yhtye teki Iso-Britannian kiertueen.[3]
The Ronettes hajosi vuonna 1966.[3] Veronica Bennet avioitui Phil Spectorin kanssa vuonna 1968 ja ryhtyi erottuaan vuonna 1973 soolouralle. Hän esiintyi vuonna 1974 jälleen The Ronettes -nimellä ilman siskoaan tai serkkuaan.[3] Estelle meni naimisiin yhtyeen managerin Joe Dongin kanssa[1] ja yritti hänkin soolouraa, joka epäonnistui.[2]
Tekijänoikeuspalkkiot ja Hall of Fame
Vuonna 1988 The Ronettesit peräsivät oikeudessa 10 miljoonaa dollaria maksamattomia tekijänoikeuspalkkioitaan tuottajaltaan Phil Spectorilta. Maksut olivat peräisin elokuvista ja mainoksista, joissa musiikkia oli esitetty, joista Spector oli Ronettesien mukaan maksanut vain 14 000 dollaria. Osa yhtyeen syytteistä kaatui[2], mutta pitkän käräjöinnin päätteeksi vuonna 2002 he saivat miljoona dollaria, josta jäi kullekin asianajajamaksujen jälkeen päälle reilut 100 000 dollaria.[4]
Vuonna 2007 The Ronettes pääsi Rock and Roll Hall of Fame -museoon Ohiossa.[5]
Lähteet
- Richard Williams: Estelle Bennett The Guardian. 16.2. 2009. Viitattu 30.4.2016.
- Ben Sisario: Estelle Bennett, a Singer for the Ronettes, Is Dead at 67 The New York Times. 13.2.2009. Viitattu 30.4.2016.
- Ben Sisario: A Life of Troubles Followed a Singer’s Burst of Fame The New York Times. 16.2.2009. Viitattu 30.4.2016.
- Ben Sisario: A Life of Troubles Followed a Singer’s Burst of Fame The New York Times. 16.2.2009. Viitattu 30.4.2016.
- Ben Sisario: A Life of Troubles Followed a Singer’s Burst of Fame The New York Times. 16.2.2009. Viitattu 30.4.2016.
Aiheesta muualla
- 'The Ronettes' Vocal Group Hall of Fame Page (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)