The Capeman

The Capeman (suom. Viittamies) on Paul Simonin Derek Walcottin libretoon säveltämä Broadway-musikaali, joka sai ensi-iltansa 22. tammikuuta 1998. Pääroolin jakoivat nuorta Salvador Agronia näytellyt Marc Anthony ja samaa hahmoa vanhana esittänyt Rubén Blades‎. Simon julkaisi vuonna 1997 musikaalin kappaleista albumin Songs from The Capeman.[1]

Songs from The Capeman Paul Simon
Julkaisun tiedot
Julkaistu	18. marraskuuta 1997
Tuottaja(t)	Paul Simon, Oscar Hernandez ja Roy Halee
Kesto	55.03
Levy-yhtiö	Warner Bros.
Listasijoitukset
42. (Billboard 200)
Paul Simon muut julkaisut
Paul Simon's Concert in the Park, August 15, 1991 1991	Songs from The Capeman 1997	You're the One (album) 2000

Paul Simon sai ajatuksen musikaaliin vuonna 1989 työstäessään Rhythm of the Saints-albumiaan ja tutustuttuaan Derek Walcottiin.[2] Yhdentoista miljoonan dollarin budjetilla[2] tehty musikaali sai kriitikoilta huonon vastaanoton ja vaikka se suosittu latinojen piirissä sen esitykset lopetettiin maaliskuussa 1998 68 esityksen jälkeen.[1] Musikaalin musiikki ja lavastus saivat Tony-ehdokkuudet, mutta jäi ilman varsinaisia palkintoja.[2]

Musikaali kertoo yhden New Yorkin tunnetuimman murhaajan Salvador Agronin tarinan. Vuonna 1959 kuusitoistavuotias Agron, joka kuului The Vampires jengiin murhasi kaksi teini-ikäistä eräällä leikkikentällä. Agron sai lempinimen "viittamies" mustasta punareunaisesta viitasta, jota hän piti yllään murhien aikana.[1]

Musikaali herätti voimakkaita reaktiota ja Simonia kritisoitiin Agronin tarinan valitsemisesta musikaalinsa aiheeksi. Arvostelijat katsoivat, että musikaali ihannoi murhaajaa. New York magazinen arvostelussa pidettiin erityisen ongellisena sitä, että Agron oli tosielämän rikollinen eikä Robin Hoodin kaltainen kaukainen legenda.[1]

Simon ja Walcott pyrkivät musikaalissa tutkimaan anteeksiantoa: voiko kaksi teini-ikäistä murhannut saavuttaa anteeksiannon ja voiko yhteiskunta antaa tälle anteeksi. Tekijöiden tarkoituksena oli pyrkiä olemaan saarnaamatta yleisölle esittää nämä moraaliset kysymykset viihdyttävän tarinan muodossa.[2]