Thalassocnus

Thalassocnus (tunnetaan myös nimellä vesilaiskiaiset[1]) on sukupuuttoon kuollut erikoistuneiden maalaiskiaisten suku. Se kuului heimoon Nothrotheriidae ja oli läheistä sukua heimon Megatheriidae jättimäisille maalaiskiaisille. Thalassocnuksen eläessä sisämaa oli karua aavikkoa, joten se joutui sopeutumaan hankkimaan ravintonsa merestä. Lajit elivät Etelä-Amerikan länsirannikon vesissä myöhäiseltä mioseenilta myöhäiselle plioseenille.[2]

Thalassocnus
Yksilö Muséum national d'histoire naturellessä.
Yksilö Muséum national d'histoire naturellessä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Pilosa
Alalahko: Laiskiaiset Folivora
Heimo: Nothrotheriidae
Suku: Thalassocnus
Muizon & McDonald, 1995
Lajit
  • Katso teksti
Katso myös

  Thalassocnus Wikispeciesissä
  Thalassocnus Commonsissa

Suvun fossiilit on löydetty Perusta, ja yksi yksilö Bahía Inglesasta pohjoisesta Chilestä vuonna 2008.[3] Thalassocnuksen vanhemmat lajit T. antiquus, T. natans ja T. littoralis elivät osittain vedessä ja söivät mahdollisesti rannalle huuhtoutunutta merilevää tai ajokkaita matalassa vedessä. Myöhemmät lajit T. carolomartini ja T. yaucensis näyttävät olleen erikoistuneita sukeltamaan syvemmässä vedessä ravinnon perässä.[4][2]

Thalassocnuksen kallo oli pidempi kuin muilla maalaisikiaisilla. Se oli laajentunut eläimen alaspäinkääntyneen kuonon kohdalla, mahdollisesti tukien paksuja huulia joita se käytti ravinnon käsittelyyn, samaan tapaan kuin nykyinen dugongi. Käsien vahvat kynnet ovat käyttötarkoitukseltaan verrattavissa merileguaaniin, pitämään kiinni merenpohjasta syödessä. Myös käsien luut olivat levittäytyneet hylkeiden tapaan, helpottaakseen liikkumista vedessä. Litistynyttä ja lihaksikasta häntää käytettiin uimista edesauttavana elimenä.[2]

Lajit

Kallo.

Tunnetut lajit:[1]

  • Thalassocnus antiquus de Muizon et al., 2003
  • Thalassocnus natans de Muizon & McDonald, 1995 (tyyppilaji)
  • Thalassocnus littoralis McDonald & de Muizon, 2002
  • Thalassocnus carolomartini McDonald & de Muizon, 2002
  • Thalassocnus yaucensis de Muizon et al., 2004
  • Thalassocnus sp. Canto et al., 2008

Lähteet

  • Dixon, Dougal: The Complete Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs & Prehistoric Creatures. Lontoo: Hermes House, 2014. ISBN 978-1-84681-209-5. (englanniksi)

Viitteet

  1. Haaramo, Mikko: †Nothrotheriidae - nothrotheres Mikko's Phylogeny Archive. 12.2.2013. Helsingin yliopisto. Viitattu 8.4.2017.
  2. Dixon 2014, s. 445
  3. Canto, Johann & Salas-Gismondi, Rodolfo & Cozzuol, Mario & Yáñez, José (2008). The Aquatic Sloth Thalassocnus (Mammalia, Xenarthra) from the Late Miocene of North-Central Chile: Biogeographic and Ecological Implications. Journal of Vertebrate Paleontology 28(3):918-922.
  4. Muizon, C. de & McDonald, H. G. & Salas, R. & Urbina, M. (kesäkuu 2004). "The evolution of feeding adaptations of the aquatic sloth Thalassocnus". Journal of Vertebrate Paleontology (Society of Vertebrate Paleontology) 24 (2): 398–410. doi:10.1671/2429b
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.