Texasin tasavalta

Texasin tasavalta (engl. Republic of Texas) oli valtio Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Meksikon välissä vuodesta 1836 vuoteen 1845. Tasavalta itsenäistyi Meksikon hallinnasta vuonna 1836, ja vaati itselleen koko nykyisen Texasin osavaltion alueen, sekä osia New Mexicosta, Oklahomasta, Kansasista, Coloradosta ja Wyomingista. Yhdysvaltain vastainen raja oli määrätty jo 1819 Espanjan ja Yhdysvaltain välisessä Adamsin–Onísin sopimuksessa.

Texasin tasavalta
Republic of Texas
18361845
Lippu
(1839–1846)
Sinetti
Tummanvihreät alueet, jotka olivat Texasin tasavallann hallussa, aluevaatimukset vaaleanvihreällä
  Alue, jota Texasin tasavalta hallitsi.

  Texasin tasavallan aluevaatimukset.
Valtiomuoto perustuslaillinen tasavalta
Pääkaupunki Columbia 1836–1837
Houston 1837–1839
Austin 1839–1846
Väkiluku 70 000
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Viralliset kielet englannin kieli
Kielet espanjan kieli (de facto), ranska
Valuutta Texasin tasavallan dollari ($)
Edeltäjä(t) Meksikon lippu Meksiko
Seuraaja(t)

Yhdysvaltain lippu (1846–1847) Yhdysvallat

Meksikon lippu Meksiko

Vuonna 1845 Texas liittyi Yhdysvaltoihin sen 28. osavaltiona.[1]

Historia

Vallankumous

Pääartikkeli: Texasin vallankumous
San Jacinton taistelu

Texas julistautui itsenäiseksi 2. maaliskuuta 1836 Meksikosta perustaen Texasin tasavallan.[2]

Neljä päivää myöhemmin Meksikon asevoimat hyökkäsi Texasiin. Kolmetoista päivää kestänyt Alamon taistelu päättyi kenraali Antonio López de Santa Annan johtamien meksikolaisten voittoon. Hänen armeijansa tappoi noin 200 texasilaista piirittäjää.

Santa Annan 1 600 miehen armeija kohtasi kenraali Sam Houstonin texasilaisen armeijan San Jancintossa 21. huhtikuuta 1836. Houstonin armeija koostui vain 800 sotilaasta, mutta voitti Santa Annan. Kaikki meksikolaiset joko kuolivat tai tulivat vangituiksi 18 minuuttia kestäneessä taistelussa. Vain 9 texasilaista kaatui.

Rauhansopimus allekirjoitettiin 14. toukokuuta 1836 Velascossa.[3]

Rajakonflikti Meksikon kanssa

Meksikon ja Texasin rajasta kiisteltiin vallankumouksen jälkeenkin. Meksikon mielestä raja kulki Rio Nueces -joen kohdalla ja Texasin mielestä Rio Granden kohdalla. Konfliktia ei ikinä ratkaistu, mutta Texasin liityttyä Yhdysvaltoihin se johti lopulta Meksikon–Yhdysvaltain sotaan.

Liittyminen Yhdysvaltoihin

Tasavalta lakkasi olemasta 29. joulukuuta 1845, jolloin Texas liittyi Yhdysvaltoihin sen 28. osavaltiona. Texasin kongressi oli hyväksynyt osavaltioksi tulemisen yhdeksän kuukautta aikaisemmin.[4]

Väestö

Väestö 1837-1846

Vuosi Väestönlaskennan tyyppi Englanninkielinen väestö Saksankielinen väestö Mustat afrikkalaistaustaiset orjat Espanjankielinen väestö Intiaanit
1836Arvio historiallisten lähteiden avulla30 00005 0003 50015 000
1847Puutteellinen väestönlaskenta80 000
(joista 300 vapaata mustaa)
8 00039 00014 000..

Lähde:[5]

Katso myös

Lähteet

  1. Lone Star: The Republic of Texas, 1836–1846 Google books
  2. Texas declares independence History. Viitattu 21.2.2019. (englanniksi)
  3. The Treaties of Velasco Texas State Library and Archives Comissison. Viitattu 21.2.2019. (englanniksi)
  4. Texas enters the Union History. Viitattu 21.2.2019. (englanniksi)
  5. Randolph B. Campbell, Gone to Texas: A History of the Lone Star State (New York 2003) 2012-11-14.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.