Teuvo Wartiovaara

Hän kävi seitsemän luokkaa Helsingin suomalaista yhteiskoulua ja suoritti kahdeksannen luokan Lahden yhteiskoulussa vuonna 1925. Hän suoritti Pioneerikurssi Utissa vuonna 1926 ja Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuonna 1928 sekä Taistelukoulun orientoivan kurssin vuonna 1930. Piiripäälliköiden täydennyskurssin hän suoritti vuonna 1937.[2][3]

Kurssilaisia räjäytysharjotuksessa. Etuoikealla kouluttaja luutnantti Mellis

Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 25. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[2][3]

Katso myös: Suomen sisällissota

Hän saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) luutnantiksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 9. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 11. huhtikuuta 1918 lähettiupseeriksi 2. Jääkäriprikaatin esikuntaan Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa.[2][3]

Sisällissodan jälkeen hän palveli lähettiupseerina 2. Divisioonan esikunnassa, josta hänet siirrettiin 26. kesäkuuta 1918 alkaen 5. Jääkärirykmenttiin, jonka nimi muutettiin ensin Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4:ksi ja myöhemmin Tampereen rykmentiksi. Hän toimi rykmentin adjutanttina ja 19. heinäkuuta 1918 alkaen 8. komppanian päällikkönä, josta hänet siirrettiin aliupseerikoulun johtajaksi ja toimi johtajana vuosina 1918–1919 ja 1922–1923. 1. Pataljoonan komentajaksi hänet määrättiin 1. kesäkuuta 1925 alkaen, josta hänet siirrettiin 1. tammikuuta 1927 alkaen rykmentin talouspäälliköksi ja 31. joulukuuta 1927 alkaen 1. pataljoonan komentajaksi sekä 29. kesäkuuta 1928 alkaen aliupseerikoulun johtajaksi. Hänet komennettiin 17. marraskuuta 1932 viransijaisena hoitamaan Jyväskylän suojeluskuntapiirin piiripäällikön tehtäviä ja siirrettiin 1. heinäkuussa 1933 suojeluskuntajärjestöön, jossa hänet nimitettiin vakinaiseksi piiripäälliköksi 5. heinäkuuta 1934 alkaen. Tampereen rykmentin komentajan viransijaisuuksia hänellä oli useita vuosina 1925–1932.[2][3]

Talvisotaan hän osallistui Jalkaväkirykmentti 29:n (JR 29) komentajana ja osallistui taisteluihin Suvanto – Taipale akselilla. Jatkosodan syttyessä hän sai komentoonsa Jalkaväkirykmentti 48:n (JR 48) osallistuen Vaskinummen ja Oinaanvaaran taisteluihin. Myöhemmin hänet siirrettiin Jalkaväenkoulutuskeskus 9:n komentajaksi ja edelleen Pohjois-Hämeen sotilasläänin ja samalla Jyväskylän suojelukuntapiirin komentajaksi.[3]

Sotien jälkeen hän toimi Jyväskylän sotilaspiirin komentajana, mutta erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja siirtyi maanviljelijäksi Saarijärven Lannevedelle. Maanviljelyksen ohella hän hoiti Lanneveden osuuskassan johtajan tehtäviä vuosina 1949–1958.[3]

Hän toimi 3. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1926. Sotainvalidien Veljesliiton Jyväskylän osaston puheenjohtajana hän toimi vuosina 1945–1946 ja Saarijärven kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1948–1954.[2][3]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Luutnantti 11. helmikuuta 1918 Kapteeni 26. kesäkuuta 1919 Majuri 16. toukokuuta 1925 Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1933 Eversti 1940		Vapaudenristi 2. lk. Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki Suojeluskuntajärjestön rautainen ansioristi Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.