Suomen Sitoutumattomat

Suomen Sitoutumattomat on puolueisiin sitoutumattomien yhdistysten valtakunnallinen järjestö, joka vaikuttaa muun muassa Suomen Kuntaliitossa ja maakuntavaltuustoissa.[1] Järjestö perustettiin 1.6.1991 Hyvinkäällä.[2] Suomen Sitoutumattomien jäsenyhdistyksillä ei ole ryhmäkuria ja kunnalliset järjestöt vastaavat itse toiminnastaan.[3]

Vuonna 1988 kuntavaaleissa yli 60 kunnassa valittiin valtuustoihin yli 200 puolueisiin sitoutumatonta valtuutettua. Kaksi vuotta myöhemmin Tampereella järjestettiin ensimmäinen Sitoutumattomien valtakunnallinen Foorumi eli keskustelu- ja esitelmätilaisuus. Foorumia on järjestetty siitä lähtien vuosittain. Pisimmät perinteet sitoutumattomista valtuustoryhmistä on Kouvolassa (vuodesta 1945) ja Tuusulassa (1960-luvulta alkaen).

Vuoden 1992 kuntavaaleissa yli 90 kuntaan valittiin sitoutumattomien ryhmien valtuutettuja, yhteensä 356. Sitoutumattomat saivat vaaleissa yli 127 000 ääntä. Samana vuonna perustettiin ensimmäinen alueellinen organisaatio Uudenmaan Sitoutumattomat. Maakuntaorganisaatioita syntyi seuraavina vuosina ympäri maan. Vuonna 1996 sitoutumattomia ehdokkaita meni vaaleissa läpi 450 yhteensä 136 kunnassa. Sitoutumattomien kannatus oli korkeimmillaan vuonna 2000. Tuolloin he saivat 470 valtuutettua ja 4,2 prosenttia äänistä Suomessa.

Vuonna 2004 sitoutumattomien vaalitulos oli 421 valtuutettua ja 2008 enää 286 valtuutettua. Sitoutumattomat valtuutetut keskittyvät kotikuntansa asioihin, mutta heillä on edustuksia myös maakunnallisissa organisaatioissa omien kuntiensa edustajina. Suomen Sitoutumattomilla on ollut edustaja myös Suomen Kuntaliiton valtuustossa.

Sitoutumattomien jäsenjärjestöt osallistuvat pääasiassa kunnallisvaaleihin. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa sitoutumattomat asettivat omilla listoillaan yhteensä 63 ehdokasta kahdeksassa vaalipiirissä. Vaalitulos oli pettymys. Myöhemmin Suomen Sitoutumattomat on järjestönä päättänyt keskittyä kuntavaaleihin. Paikallisia järjestöjä ja ehdokkaita on kuitenkin ollut edelleen mukana eduskuntavaaleissa varsin vähäisellä menestyksellä.

Puolueisiin sitoutumattomat tekevät tarvittaessa yhteistyötä rekisteröityjen puolueiden kanssa paikallistasolla. Yksi esimerkki on se, että 2000-luvun alussa perussuomalaiset Timo Soinin johdolla olivat mukana Espoon sitoutumattomien valtuustoryhmässä, koska sitoutumattomien kannatus Espoossa oli suurempi kuin perussuomalaisten.

Suomen Sitoutumattomien ensimmäinen puheenjohtaja 1991–1997 oli toimiupseeri Veikko Kostiainen Tuusulasta, entinen MM-tason kilpasuunnistaja. Vuosina 1998–2002 puheenjohtajana oli diplomi-insinööri Vesamatti Laakso Vantaalta. Hän on jatkanut sen jälkeen yhdistyksen sihteerinä. Vuosina 2003–2004 yhdistystä johti filosofian lisensiaatti Heidi Mikkola Espoosta. Sen jälkeen valtakunnallisen järjestön puheenjohtajuus siirtyi Uudeltamaalta Pirkanmaalle ja järjestöä johti 2006–2009 puhdistamon hoitaja Teuvo Nieminen, Valkeakosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Vuonna 2010 puheenjohtaja saatiin Kaakkois-Suomesta, kun tehtävään valittiin päätoimittaja Antti O. Arponen Lappeenrannasta. Hänen jälkeensä 2011 järjestön ykkösmiehenä on ollut kiinteistöneuvos Antti Mustonen Mäntyharjusta Etelä-Savosta.

Suomen Sitoutumattomat ei pidä puolueiden listoilla esiintyviä sitoutumattomia ”aidosti” sitoutumattomina.[4] Yhdistys pitää oikeutenaan määritellä, kuka saa käyttää termiä sitoutumattomat järjestön nimessä.[5]

Suomen Sitoutumattomilla on jäsenyhdistyksiä ympäri maata. Liittoon kuuluvat muun muassa Uudenmaan Sitoutumattomat, Espoon Sitoutumattomat, Hyvinkään sitoutumattomat, Meidän Lohja, Sitoutumaton Kansalaisliike Myö (Lappeenranta), Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomat, Pro Vantaa, Siuntion Sitoutumattomat, Raision Sitoutumattomat, Tampereen Sitoutumattomat, Valkeakosken Sitoutumattomat, Pohjois-Karjalan Sitoutumattomat, Parempi Heinola ja Pertunmaan Sitoutumattomat.