Tethysmeri

Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri. Sen läntisin osa vastasi nykyistä Karibianmerta, ja keskiosasta on sen suuresti kavennuttua muodostunut nykyinen Välimeri. Nämä ovat kuitenkin jääneet kauas toisistaan Amerikan mannerlaatan vähitellen siirtyessä kauas länteen. Tethysmeren itäosa sulkeutui Intian ja Arabian liukuessa kiinni Aasiaan. Nykyään Tethysmeren pohjakerrostumia voi löytää jopa Himalajalta, minne ne nosti mannerlaattojen liikehdintä.

Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten.

Tethysmeri alkoi muotoutua noin 250 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä permikaudella, kun Pangean jättiläismanner alkoi hajota Gondwanaksi ja Lauraasiaksi. Tethysmerestä tuli yhtenäinen idästä länteen ulottuva putki viimeistään 170 miljoonaa vuotta sitten. Putki leveni valtavaksi viimeistään 140 miljoonaa vuotta sitten. Liitukaudella varsinkin 135–100 miljoonaa vuotta sitten Tethysmeren kautta kiertävä lämmin merivirta lämmitti Maata. Liitukauden alussa Tethysmeri oli lähellä päiväntasaajaa.

Tethysmeri hajosi kenotsooisen maailmankauden puolivälissä, kun Arabia ja Intia liukuivat Aasiaan kiinni. Lopullisesti Tethysmeri sulkeutui mioseenin epookin keskivaiheilla noin 14–13 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Afrikan laatta törmäsi Euraasian laattaan. Tämä siirsi päiväntasaajan seuduilla kiertävän merivirran etelään, mikä viilensi maapallon ilmastoa huomattavasti. Keskilämpötila aleni ehkä noin 3 astetta.