Tervola

Tervola on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 860 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 592,05 km2, josta 32,34 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,83 asukasta/km2.

Tervola

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°05′20″N, 024°48′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Kuntanumero 845
Hallinnollinen keskus Tervolan kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 592,05 km²
66:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 559,71 km²
– sisävesi 32,34 km²
Väkiluku 2 860
224:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 1,83 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 54,9 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 20,00 %
260:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Mika Simoska
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
8
5
3
1
www.tervola.fi
Kuntataajamaa Keskustien pohjoispäässä

Naapurikuntia ovat Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tornio ja Ylitornio. Tervola sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välillä, Tervolan keskustaan on Rovaniemeltä noin 75 kilometriä ja Kemistä noin 45 kilometriä.

Tervolassa valtaa pitävät puolueet kunnallisvaltuustossa ovat keskusta ja vasemmistoliitto. Kunta on jakautunut pitkällä aikavälillä poliittiseen keskustaan ja vasemmistoon.

Liikenne

Valtatie 4 kulkee kunnan halki Kemijoen länsipuolitse ja Seututie 926 joen itäpuolitse ja siitä käytetäänkin nimitystä ”itäpuolentie”. Rovaniemelle Tervolan keskustasta pääsee kahta kautta, joko nelostietä tai itäpuolentietä. Molempia pitkin kertyy matkaa noin 75 km.

Keminmaahan pääsee kolmea tietä: nelostietä, seututietä 926 tai Paakkolan kautta kulkevaa tietä numero 9291 josta käytetään myös nimitystä ”länsipuolentie”. Nelostien tai länsipuolentien kautta Keminmaahan on matkaa 37 km. Itäpuolen tien kautta noin 45 km. Tervolasta lähtee myös seututie 929 Mellakosken kautta Ylitorniolle, jonne matkaa tulee 87 km. Ylitorniolle pääsee myös Arpelan kautta, seututietä 927. Tätä kautta matkaa kertyy samat 87 km, mikäli oikaisee Aapajoen kylän halki. Nopein reitti Tornioon on Valtatie 4 + Valtatie 29. Valtateitä pitkin Tornioon tulee matkaa 51 km ja Arpelan kautta 52 km. Ajallisesti moottoritie on vain muutaman minuutin nopeampi.

Tervolan keskustasta lähtee itään seututie 923 Sompujärven kautta Simon Alaniemen kylään. Tie on osittain sorapintainen.

Tervola sijaitsee Laurila-Kelloselkä-radan varrella, ja lähes kaikki rataosalla liikennöivät VR:n henkilöjunat pysähtyvät Tervolan rautatieasemalla. Junavuoroja on useita päivässä. Linja-autovuoroja Kemistä ja Rovaniemeltä on myös useita päivässä. Pääasiallinen liikennöitsijä oli Veljekset Salmela Oy.

Opiskelu
Ammattiopisto Lappia.

Tervolassa on neljä toimivaa alakoulua. Ne sijaitsevat Lapinniemellä, Kaisajoella, Louella ja Mattisella. Kunnan ainoa yläkoulu on Lapinniemellä. Tervolassa on myös lukio, sekä Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian oppilaitos, jossa maaseutu- ja käsityöpuoli sekä koirahoitola.

Talous ja elinkeinot

Tervolan talous on ollut monena vuotena peräkkäin plussan puolellalähde?. Tervolan työpaikoista noin 15 % sijoittuu alkutuotantoon eli maa- ja metsätalouteen. Elinkeinorakenteesta jalostuksella on noin 20 %:n ja palveluilla noin 63 %:n osuudet. Kunnan elinkeinotehtäviä hoitaa keskitetysti Tervolan kunnan kokonaan omistama elinkeinoyhtiö Riverbank Oy.

Suurimpia työllistäjiä Tervolassa ovat kunnan lisäksi Millog Oy, Veljekset Vaara Oy, Paakkola Conveyors Oy, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy ja Tervolan Konepaja Oy.

Tapahtumia

Suosittuja ajanvietteitä Tervolassa ovat perinteeksi muodostuneet Maaseudulta käsin -messut, jonka yleisömäärän ennätys on noin 11 000 kävijää. Tervolan suurin talvitapahtuma Paakkolan Pilkit. Lisäksi Tervolassa järjestetään Ämpäripääpäivät, joissa kisataan muun muassa maailmanmestaruustason kilpailut ämpärinheitosta. Ämpäripää-kisat juontavat juurensa tervolalaisille annettuun Ämpäripää-nimeen, jonka synnystä on useita tarinoita. Lisäksi Tervolassa on muun muassa syysmarkkinat.

Kirkkorakennukset
Tervolan kirkko.

Tervolan keskustaajamassa on kolme Tervolan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoa, joista vanhin puukirkko (kutsutaan Vanhaksi kirkoksi) on rakennettu vuonna 1687. Uudempi kirkko (1864) rakennettiin Vanhan kirkon viereen Kemijoen rannalle. Uusin kirkko sijaitsee seurakuntakeskuksessa, joka on otettu käyttöön vuonna 1974. Kaikki kirkot ovat edelleen käytössä, joskin isoa ristikirkkoa käytetään melko harvoin muun muassa sen kovien lämmityskustannusten vuoksi. Samasta syystä myös Vanhaa kirkkoa käytetään harvoin kylminä vuodenaikoina. Isoa kirkkoa käytetään pääsääntöisesti vain jouluaaton hartauksissa, sekä juhannuksena konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Kirkot kuuluvat tiekirkkoihin.

Tervolan Varejoella sijaitsee vuonna 1950 rakennettu Oulun ortodoksisen seurakunnan Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen rukoushuone.[7] Rukoushuone rakennettiin Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetun Petsamon ortodoksisten evakkojen käyttöön, joita asutettiin Varejoelle. Tsasounan yhteyteen on rakennettu Petsamon luostarin kellotapulin näköisversio Petsamon evakkojen muistomerkiksi.[8]

Muuta

Tervolan Törmävaarassa sijaitsee Digita Oy:n radio- ja televisioasema, jonka masto on 302 metriä korkea.

Anttilankankaan alueella toimii myös Puolustusvoimia palveleva Millog Oy:n Tervolan toimipiste, joka on entinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen Tervolan varikko (TerV). Alueella sijaitsee myös Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen Tervolan varasto.

Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee kunnan alueella.

Tervolan Varevaarassa sijaitsee vuonna 2013 valmistunut TuuliWatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoimaa on suunniteltu myös Varevaaran viereiseen Löylyvaaraan, Tervolan ja Simon kuntien rajalle Hevosselkään sekä Tervolan ja Tornion kaupungin rajalle Valkiavaaraan.[9][10]

Luonto ja nähtävyydet

Tervolassa maisema alkaa saavuttaa lappilaisia piirteitä vaaroineen ja hillasoineen. Maisemaa hallitsee Suomen pisin joki, Kemijoki, jonka varrella muun muassa kuntakeskus sijaitsee.

Tervolassa sijaitsee Kätkävaara, minkä korkeus on noin 189 metriä. Kätkävaara on suosittu luontokohde.[11] Kätkävaaran luontopolku on yhteensä 7 km pitkä ja merkitty. Luontopolun varrella on luontotorni, kaksi tulipaikkaa, sekä tulistelukota vaaran huipulla.[12]

Tervolan luontonähtävyyksiin kuuluu muun muassa Pyhäportin koski Suolijoella sekä jokivarsimaisema läpi kunnan. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Varejoen kylässä sijaitseva Kivikylä, Tervolan vanha kirkko ja Ylipaakkolan jokirantaa mukaileva kylä meri-lappilaisessa maisemassa.

Tervolan pinta-alasta noin kaksi prosenttia on sisävesiä. Vähintään hehtaarin laajuisia järviä on 76. Suurimmat järvet ovat Ossauskosken voimalaitoksen yläallas, Konttijärvi, Haapajärvi ja Akkunusjärvi.[13]

Tervolassa, seututiellä 928 sijaitsee myös Suomen seitsemänneksi pisin tiesilta[14], joka toimii liikenteen välittäjänä Kemijoen yli valtatie 4:ltä kuntakeskukseen ja Seututielle 926. Sillalla on pituutta 494 metriä ja se on valmistunut vuonna 1975[14].

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 631
1985
  
 4 471
1990
  
 4 170
1995
  
 4 079
2000
  
 3 895
2005
  
 3 679
2010
  
 3 444
2015
  
 3 195
2020
  
 3 007
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Kylät

Hastinrinne, Isonpalonperä, Kaisajoki, Kiviaho, Koivu, Korpela, Kuusikko, Kätkävaara, Lapinniemi (keskusta), Lehmikumpu, Liimatta, Loue, Mattinen, Ossauskoski, Paakkola, Palonperä, Peura, Reutuaapa, Sihtuuna, Suolijoki, Suukoski, Varejoki, Ylipaakkola

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tervolassa oli 3 068 asukasta, joista 1 221 asui taajamissa, 1 804 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervolan taajama-aste on 40,4 %.[16] Tervolan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[17]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Tervolan kirkonkylä987
2Hastinrinne234

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tervolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervolan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[19]

Tunnettuja tervolalaisia

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Tervola Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Oulun ortodoksinen seurakunta: PYHITTÄJÄ TRIFON PETSAMOLAISEN RUKOUSHUONE oulunortodoksinenseurakunta.fi. Arkistoitu 30.8.2019. Viitattu 21.10.2019.
  8. Varejoelle rakennettiin Petsamon Alaluostarin kellotapulin näköisversio 26.7.2016. ort.fi. Viitattu 21.10.2019.
  9. Tervolan Valkiavaaraan suunnitellaan suurta tuulivoimapuistoa Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
  10. Kunta-info Tervola. Viitattu 11.3.2021.
  11. Kätkävaara Visit Kemi. Viitattu 4.12.2020.
  12. Kätkävaaran luontopolku - nauti karun komeista maisemista Maaseutu.fi. Viitattu 27.12.2020.
  13. Tervola. Järviwiki. Viitattu 20.9.2021.
  14. Tiesillat 1.1.2010. Liikenneviraston tiesillaston rakenne, palvelutaso ja kunto., s. 41. Rautatiesiltoja ei ole laskettu lukuun. Helsinki: Liikennevirasto, Liikenneviraston tilastoja 3/2010., 2010. ISBN 978-952-255-014-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.11.2013).
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 8.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  20. Mikko Ekorre. Wikipedia, 13.2.2020. Artikkelin verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.