Terveysviestintä

Terveysviestintä on käsite, jolle ei ole olemassa yhteneväistä määritelmää. Terveysviestintä voidaan ymmärtää yhtäältä suppeasti, jolloin sillä tarkoitetaan terveyttä edistävää viestintää. Toisaalta terveysviestinnäksi voidaan ymmärtää kaikki sellainen viestintä, joka käsittelee terveyttä ja sairautta. Englanninkielisellä termillä health communication viitataan yleensä suppeaan merkitykseen. Nykyisin suomenkielisessä termistössä terveysviestintä ymmärretään laajasti. Health communication -termin suomennokseksi sopisikin paremmin termipari terveysvalistus ja -neuvonta.[1] Terveysalantutkijoille terveysviestintä on ohjaavaa, positiivista terveyteen vaikuttamista. Viestintä- ja yhteiskuntatieteilijöille terveysviestintää on kaikki sellainen viestintä, joka liittyy terveyteen, sairauteen, terveydenhuoltoon tai lääketieteeseen. Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee terveysviestinnän positiiviseksi terveyteen vaikuttamiseksi: "Terveysviesintä on keskeisin keino välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä."[2]

Terveysviestintä tutkimuksen kohteena

Terveysviestintä on ollut tutkimuksen kohteena vasta noin 20 vuotta, jota ennen sitä on käsitelty psykologian, sosiaalipsykologian ja sosiologian aloilla. Terveysviestinnän monitieteiseen kenttään kuuluvat sosiologisen, sosiaalispsykologisen, psykologisen, terveyshoito-,lääke-ja viestintätieteellisen tutkimuksen paradigmat ja tutkimuskäytännöt. [3]

Terveysviestintä ja sosiaalinen media

Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän terveysviestinnän kanavana. Yleisimpiä kanavia ovat Facebook, Twitter ja blogit. Koska terveysviestinnällä pyritään vuorovaikutteisuuteen, voi sosiaalinen media, joka on lähtökohdiltaan vuorovaikutteista edistää terveyskäyttäytymisen muutosta.

Hyödyt

Sosiaalinen media terveysviestinnän kanavana voi parantaa ammattilaisten ja potilaiden välistä vuorovaikutusta sekä tiedon saatavuutta, jakamista ja tiedon mukauttamista kutakin kohderyhmää vastaavaksi. Sosiaalisen median vuorovaikutteisen luonteen ansiosta voidaan tarkastella kansanterveyden tilaa ja potilaiden asenteita. Lisäksi sosiaalisen median avulla voidaan tavoittaa sellaiset kohderyhmät, jotka voivat olla vaikeasti tavoitettavissa terveyteen liittyvissä asioissa. Kohderyhmän tavoitettavuus voi olla parempi, jos sanoma viestitään kohderyhmän suosiman kanavan ja viestintätapojen mukaisesti. Koska valtamedia seuraa sosiaalista mediaa, voidaan terveysaiheista sosiaalisessa mediassa tiedottamalla mahdollisesti vaikuttaa terveyspolitiikkaan. Vuorovaikutteinen terveysviestintä sosiaalisessa mediassa voi madaltaa potilaiden kynnystä hakeutua ammattilaisten piiriin.[4]

Rajoitteet

Sosiaalinen media terveysviestinnän kanavana aiheuttaa myös rajoitteita, jotka liittyvät paljolti verkkoviestinnän haasteisiin. Verkosta saatavaa tietoa on usein paljon ja vastaanottajalla voi olla vaikeuksia hahmottaa tiedon relevanttius. Vastaanottajalla voi olla myös vaikeuksia yhdistää tieto omaan terveydentilanteeseen. Verkossa esiintyvän tiedon lähteet eivät välttämättä ole vastaanottajalle selviä ja voivat näin ollen vaikuttaa tiedon luotettavuuteen ja sen myötä terveyteen liittyvän käyttäytymisen muutokseen. [5]

Aiheesta muualla

Lähteet
  1. Torkkola S "Sairas Juttu Tutkimus terveysjournalismin teoriasta ja sanomalehden sairaalasta.", sivu 80-89. TUP, 2008
  2. Torkkola S: Terveysviestintä, s. 5-8. Tammi, 2008.
  3. S Torkkola: Terveysviestintä, s. 9. Tammim, 2002.
  4. Moorhead et al: A New Dimension of Health Care: Systematic Review of the Uses, Benefits, and Limitations of Social Media for Health Communication. Journal of Medical Internet Research vol 15, 2013.
  5. Moorhead et al: A New Dimension of Health Care: Systematic Review of the Users, Benefits and Limitations of Social Media for Health Communication. Journal of Medial Internet Research vol 15, 2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.