Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n päätoimipiste sijaitsee Helsingissä. Lisäksi sillä on toimipaikat myös Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.[1] Laitoksella on hieman alle tuhat työntekijää. THL:n vuosibudjetti on noin 150 miljoonaa euroa, josta valtion budjettirahoituksen osuus oli 75 prosenttia vuonna 2019.[5]

THL:n pääjohtajana toimii lääketieteen tohtori Markku Tervahauta ja ylijohtajana Marina Erhola (kesäkuussa 2019).[6][7]

Lakien tai asetusten tarkemmin määrittelemiä tehtäviä ovat muun muassa:

• tutkia, seurata ja edistää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää ongelmia
• seurata, kehittää ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa
• tukea asiantuntijatiedolla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintatapoja, käytäntöjä ja politiikkaa
• harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
• toimia tilastoviranomaisena ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä sekä huolehtia tehtäväalueen tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä
• kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia
• toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen ja geenitekniikkaan sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa
• vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista
• huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua
• osallistua toimialansa kansainväliseen toimintaan

Vuonna 2011 THL:n työntekijöille laskettiin 1 231 henkilötyövuotta.[8] Sitten THL:n toimintoja alettiin supistaa.[9] Vuosina 2013–2014 työsuhde päättyi noin 200 henkilöltä.[9] Vuonna 2016 irtisanotuksi joutui noin 220 työntekijää. Vuosiksi 2017–2018 THL:n rahoitus väheni lähes kymmenellä miljoonalla eurolla, mikä vei työpaikan esimerkiksi monilta asiantuntijalääkäreiltä ja tutkimusryhmien johtajilta.[9] Vuonna 2018 THL:n alaisuudessa tehtiin enää 971 henkilötyövuotta[10]. Tutkimukseen käytettyjen työvuosien määrä lähes puolitettiin vuosina 2015–2017[11].

Ilta-Sanomien toimittaja Marko Lempisen näkemyksen mukaan koronavirusepidemian aikaan maaliskuussa 2020 THL:n tekemä riskiarvio petti ja THL:ää tietolähteenään käyttäneen Marinin hallituksen säätämät rajoittamistoimenpiteet viivästyivät.[9] IS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan irtisanomisten seurauksena THL:stä puuttuu tätä nykyä sellaista asiantuntemusta, josta olisi ollut apua koronaviruksen kaltaisten epidemiodien torjumisessa.[9]

• Thl.fi-verkkopalvelu on portti laitoksen tuottamaan keskeiseen tietoon. Laitoksen julkaisuja löytyy sen verkkosivuilta[12] ja myytävät julkaisut sen verkkokirjakaupasta.[13]
• Lastensuojelun käsikirjassa on tietoa lastensuojelulaista ja sen soveltamisesta lastensuojeluprosessin mukaisesti.
• Sotkanetissä on tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kaikki Sotkanetin tieto on saatavilla avoimena datana.
• Innokylä on Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteisö.
• Fineli sisältää tietoa Suomessa käytettävien elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta. Finelin tiedot ovat saatavilla avoimena datana.
• Teaviisari on työväline kunnille. Tulokset kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
• THL:n avoin data

• Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)
• Ruotsin kansanterveysvirasto
• Norjan kansanterveyslaitos (FHI)
• Viron terveysvirasto (Terviseamet)
• Venäjän federaation kuluttajansuoja- ja hyvinvointivirasto (Rospotrebnadzor)

• THL:n verkkosivut
• Tilannekatsaus koronaviruksesta (thl.fi)
• THL:n koronayhteenveto (sis. kartta ja graafeja) Suomen covid-19-tapauksista (via arcgis.com)