Tervehtiminen

Tervehtiminen on ihmisten välinen teko, jossa ilmaistaan ystävyyttä tai sosiaalista statusta. Tervehtimiseen voi kuulua jokin ele kuten käden puristaminen, käden heilautus, kumarrus, halaus tai suudelma, tai tietyt sanat.

Kädenheilautus on yleinen tapa tervehtiä suurilukuista yleisöä etäältä.

Historia

Tervehtimisellä on keskiaikaisessa Euroopassa alun perin ilmaistu että on tunnistanut toisen ja että on itse vaaraton. Kättä heilauttamalla tai kättelemällä on todistettu, ettei kanna kädessään asetta.[1][2]

Tervehtimistapoja

Tervehtimistavat vaihtelevat paljon kultturista ja henkilöiden läheisyydestä riippuen. Esimerkiksi Pohjoismaissa liiketuttavat tervehtivät toisiaan kättelemällä, vaikka olisivatkin ennestään tuttuja. Brittiläiset liikekumppanit puolestaan kättelevät ensimmäistä kertaa tavatessaan, mutta myöhemmin tervehtimiseen riittää pieni nyökkäys.[3]

Etelä-Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja arabimaailmassa tervehdittäessä usein halataan lämpimästi ja annetaan poskisuudelma.[3][2] Venäjällä naisia ei tervehdittäessä kosketeta.[3] Japanissa ja Kiinassa nyökätään ja katsotaan alaspäin. Havaijilla sieraimet asetetaan vierekkäin.[2] Intiassa yleinen tervehdys on namaste. Se tehdään laittamalla kädet rinnan korkeudella yhteen sormet ylöspäin ja kumartamalla kevyesti.[4][2]

Hygieenisyys

Bakteereita siirtyy tervehtiessä henkilöstä toiseen sitä enemmän, mitä suurempi tervehtijöiden välisen kosketuksen pinta-ala on ja mitä kauemmin kosketus kestää. Kättelyssä bakteereita tarttuu enemmän kuin ylävitosessa, ja sitäkin vähemmän bakteereita tarttuu nyrkkitervehdyksessä.[5]

Katso myös

Lähteet
  1. Miksi tervehdimme? mtkl.fi. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 24.8.2012.
  2. Namaste: Greeting the Divine Hinduism Today. Viitattu 29.3.2015.
  3. Tervehdi oikein ulkomailla iltasanomat.fi. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 24.8.2012.
  4. Subhamoy Das: What is Namaste? About.com. Viitattu 29.3.2015. [vanhentunut linkki]
  5. Katri Kallionpää: Kättelylle on vaihtoehto, jossa taudit leviävät selvästi vähemmän – amerikkalaistutkijat vertasivat kolmen eri tervehdyksen aiheuttamaa tartuntavaaraa Helsingin Sanomat. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.