Tervasaari (Helsinki)

Tervasaari (ruots. Tjärholmen) on Helsingissä Kruununhaan edustalla sijaitseva saari. Tervasaari on yhteydessä mantereeseen Tervasaarenkannas-nimisellä pitkällä pengertiellä. Penger yhtyy Pohjoisrantaan Helsingin kantakaupungin itälaidalla.[1][2]

Tervasaari

Tervasaari keväällä 2020.
Maantiede
Sijainti Helsingin Pohjoisrannan edustalla.
Koordinaatit 60°10.42′N, 24°58.11′E
Merialue Suomenlahti
Valtio
Valtio Suomi
Kunta Helsinki
Tervasaari talvella 2005. Vasemmalla on Korkeasaari, Tervasaaren takana näkyy Hylkysaari ja oikealla on Katajanokka.

Saarella sijaitsee muun muassa aittaravintola, lasten leikkipaikka, koira-aitaus uimapaikkoineen, esiintymis- ja tapahtumatila sekä mattolaituri.[2] Tervasaari peruskorjattiin toimivaksi puistoksi 1990-luvulla.[1]

Historia

Tervasaari on saanut nimensä tervan vientiä harjoittaneiden kauppiaiden varastosta, joka sijaitsi saarella.[1] Tervasaari 1640-luvun kartoissa esiintyi nimellä Tiäruholmen. Nimi Tervasaari vakiintui 1800-luvun loppupuolella.[3]

Vuonna 1804 Tervasaari vuokrattiin lautavarastoksi lautakauppias Petter Heidenstrauchille. Vuonna 1805 Heidenstrauch rakensi saarelle terva-aitan. Aitta on saaren ainoa säilynyt rakennus.[2][3] Aitat sijoitettiin Tervasaareen palovaaran vuoksi.[2]

Kaupungit olivat tuohon aikaan puutalokaupunkeja joiden talot oli katettu palavilla materiaaleilla, esimerkiksi päreillä, tuohella tai turpeella, lisäksi pihoilla säilytettiin heiniä ja polttopuita. Myös palokalusto oli tehotonta. Näiden syiden vuoksi palojen leviämisen vaara oli suuri.[4] Esimerkiksi Helsinki tuhoutui lähes kokonaan 17. marraskuuta 1808 alkaneessa tulipalossa.[5]

Sotien aikana Tervasaaressa oli ilmatorjuntatykki ja aittaa käytettiin sen miehistön majapaikkana.[6] Vuonna 1939 Tervasaarenkannas rakennettiin yhdistämään Tervasaarta ja Pohjoisrantaa. Kun pysyvä yhteys saareen oli saatu, kaupunki ryhtyi käyttämään saarta varastonaan.[1][2] Saaren ympärille rakennettiin korkea lauta-aita. Talvisin Tervasaareen tyhjennettiin lumikuormia.

Vuonna 1970 Tervasaari avattiin kokonaan kaupunkilaisille. Silloin saarella viimeisenä toiminut sementtivalimo siirtyi pois. Tervasaarta ryhdyttiin laajentamaan tuomalla sinne täytemaata.[1] Viimeisen suuren kunnostustyön yhteydessä vuonna 1995 saarella sijainnut tekolampi täytettiin.

Käyttö

Tervan varastoinnin jälkeen saarta on käytetty monin tavoin. Vuonna 1967 saaren terva-aittaan avattiin ravintola Tervasaaren Aitta.[3] Ravintolatoiminnasta ovat vastanneet muun muassa Oy Primula Ab, Leila Orpanan Pirkkis Ky ja ravintola Zinnkellerin omistaja Wolfgang Wiegand. Vuodesta 2007 lähtien ravintolatoiminnasta on vastannut A&S Ravintolat Ravintola Savun nimellä.

1990-luvun kunnostusten jälkeen Tervasaaresta on tullut Helsingin kaupungin puisto, jossa on muun muassa lasten leikkipaikka ja koirapuisto.[1] Tervasaarenkannaksella toimii Helsingin Moottorivenekerhon venesatama jossa on myös vierasvenepaikkoja.[7] Tervasaarella on myös tapahtumalava, jolla on nouseva katsomo. Amfiteatterissa esiintyy vuosittain kaksi ammattiteatteria: HIT Helsinki tuottaa koko perheen teatteriesityksiä[8] sekä vuodesta 2005 toiminut Teatteri Helsinki, joka tuottaa aikuisille näytelmiä.[9]

Kuvia
  • Tervasaari vuonna 2012.
  • Tervasaarenkannas yhdistää saaren mantereeseen.
  • Saaren edustalla on Pohjoisrannan vierasvenesatama.
  • Koira-aitaus uimapaikkoineen heinäkuussa 2016.
  • Ravintola Savu.
  • Tervasaaren amfiteatteri.

Lähteet
  1. Tervasaari Vihreät sylit. Viitattu 23.6.2020.
  2. Tervasaari Helsingin kaupunki. Viitattu 23.6.2020.
  3. Jenny, Nyholm: Tiäruholmenista Tervasaareksi Helsingin Sanomat. 17.6.2003. Viitattu 23.6.2020.
  4. Suikkari, Risto: Paloturvallisuus ja kaupunkipalot Suomen puukaupungeissa – Historiasta nykypäivään, s. 36–38. Lisensiaatintyö. Oulu: Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, 2007. ISBN 978-951-42-8389-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2020).
  5. Helsingin palo 1808 agricolaverkko.fi. Viitattu 23.6.2020.
  6. Tervasaaren aitta – Asemakaavoitus kaavanro 12557, s. 7. Helsingin kaupunki, 25.5.2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2020).
  7. Marina HMVK Satamapaikka.com. Viitattu 23.6.2020.
  8. HIT Mini HIT Helsinki. Viitattu 23.6.2020.
  9. Mahlamäki, Soila & Ålander, Noora: Teatteri Helsinki yhdistys ry:n markkinoinnin kehittäminen sosiaalisessa mediassa, s. 6–7. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2020).

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.