Tervakas

Tervakkaan lähellä oleviä pienempiä järviä ja lampia ovat Suolammi, Koivulammi ja Härjänsilmä pohjoisessa sekä Kolmperänen etelässä.[1] Näistä Härjänsilmä ja Koivulammi kuuluvat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueeseen, sen sijaan Tervakas, Suolampi ja Kolmperänen jäävät sen ulkopuolelle.[5] Hyyppärän harjualueen Natura-aluetta jää kuitenkin Tervakkaan valuma-alueelle ainakin Särämäen rinteillä etelässä.[6][5] Tervakas laskee itään pitkin suo-ojia järven itäpuolisella suolla. [1]

Tervakkaan laskuojana olevissa suo-ojissa järven itäpuolisella ojitetulla suolla muodostuu kaivetuista suo-ojista bifurkaatio: järvestä alkunsa saava suo-oja haarautuu kahteen vesistöön, koilliseen Karjaanjoen vesistöön ja kaakkoon Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.[1] Nykyisessä valuma-aluejaossa järvi luetaan Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön ja siellä Varesjoen valuma-alueeseen.[3] Sinne vedet päätyvät Tervakkaasta noin 2,5 kilometriä etelään Salon ja Lohjan rajalla sijaitsevaan Säräjärveen laskevien ojien kautta.[7] Ehdotetussa uudessa valuma-aluejaossa järvi luetaan Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Ropakonjoen valuma-alueeseen.[8][6] Ropakonjoki on Somerniemen Oinasjärveen laskeva pieni joki, johon vedet Tervakkaalta päätyvät Tervakkaasta noin 1,5 kilometriä länsikoilliseen Salon, Someron ja Lohjan rajalla sijaitsevien Hossojanlähteitten sivuitse.[9]

Muista lähialueen lammista Suolammi laskee Tervakkaaseen idästä suo-ojien kautta. Kolmperäsellä on etelässä Säräjärveen oma-laskuojansa, joka yhtyy Tervakkaan Säräjärven suuntaan johtavaan laskuojaan. Koivulammella ei ole lasku-uomaa ja Härjänsilmä on sitä ympäröivän suon kautta ojitettu pieneen suoppasuohon idässä.[10][11]

Vuonna 1958 suoritetun maanmittaustoimituksen kartassa, joka perustuu täydennettynä vuonna 1930 metsänhoitoa varten mitattuun karttaan, Tervakkaan, siihen laskevan Suolammin ja Tervakkaan eteläpuolella sijaitsevan Kolmperäisen nykyiset laskuojat on merkitty karttaan vedenjohtorasitteina 1,5 metriä leveille ojille.[12]

Peruskartassa vuodelta 1965, joka on kartoitettu vuonna 1962 ja ilmakuvattu vuonna 1961, nämä ojitukset näkyvät toteutettuina Suolammista Tervakkaaseen ja Tervakkaasta Säräjärveen johtavien laskuojien osalta. Lisäksi on ojitettu Tervakkaan itäpuolista suota laskuojan varrella muuten. Samoin on ojitettu Suolammin yläpuolista suota Suolammiin ja Särämäen luoteispuolisia suopainanteita sekä Tervakkaaseen että sen eteläpuolella sijaitsevaan Kolmperäseen. Myös Kolmperäsen eteläpuolisesta suosta on kaivettu oja Säräjärveen.[2]

Peruskartassa vuodelta 1981, joka on ilmakuvattu 1976 ja kartoitettu 1978, ojituksia on täydennetty kaikissa äsken mainituissa kohdissa ja Tervakkaan itäpuolisesta suosta on kaivettu uusi, koilliseen virtaava oja pitkin Hossojalähteisiin johtavaa matalaa painannetta, joka korkeuskäyrien perusteella on muutoinkin laskenut Hossojanlähteiden suuntaan. Samalla on kaivettu ojat Tervakkaan ja sen pohjoispuolisen Härjänsilmän lammen välille ja Tervakkaan pohjoiskärjestä pohjoiseen.[13] Perukartassa vuodelta 1991 tilanne ei ole muuttunut paitsi että ojassa Hossojanlähteiden suuntaan on ojan alapään alapuolella merkitty karttaan lyhyt noro.[10]

Nykytilanteessa maastossa Tervakkaan itäpuoliselta suolta Hossojanlähteiden suuntaan virtaava oja päätyy pieneen altaaseen alapuolisen matalan painanteen yläpäässä ja tästä jatkuu samaan suuntaan märkä notkelma. Härjänsilmän lampea ympäröivä suo on joskus vuoden 1991 jälkeen ojitettu itään matalaan suppasuohon, vaikka edelleen lammesta on oja myös etelään Tervakkaan suuntaan.[11]