Tero Lehterä

Mitalit
Maa: Suomi
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
MM-kilpailut

Tero Lehterä
Henkilötiedot
Syntynyt	21. huhtikuuta 1972; Espoo, Suomi
Kansalaisuus	Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka	keskushyökkääjä
Maila	vasen
Pituus	183 cm
Paino	87 kg
Seura
Seura	SaiPa
Sarja	SM-liiga
Tehtävä	päävalmentaja
Pelaajaura
Pääsarjaura	1992–2007
Seurat	Kiekko-Espoo (I-div/SML); Malmö IF (SEL); Jokerit (SML); Fort Wayne Komets (IHL); Tappara (SML); Blues (SML); HPK (SML); Neftehimik Nižnekamsk (RSL); Torpedo Nižni Novgorod (RML); EHC Basel (NLA); EV Duisburg (DEL); HC Ambrì-Piotta (NLA); Odense Bulldogs (ODL)
NHL-varaus	235. varaus, 1994; Florida Panthers
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Tero Juhani Lehterä[1] (s. 21. huhtikuuta 1972 Espoo) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja uransa lopettanut jääkiekkohyökkääjä, maailmanmestari, olympiamitalisti ja Suomen mestari.

Lehterä oli mukana voittamassa MM-kultaa vuonna 1995 ja olympiapronssia Lillehammerissa 1994. Hän pelasi 56 A-maaottelua, 19 B-maaottelua, 30 nuorten maaottelua ja 22 poikien maaottelua. Hän on Lappeenrannan SaiPan päävalmentajana kausilla 2017–2018, 2018–2019 ja 2019–2020.

Elämäkerta

Lehterä on Kiekko-Espoon kasvatti ja hän oli avainasemassa Kiekko-Espoon noustessa SM-liigaan kauden 1991–1992 päätteeksi. Hän teki voittomaalin ratkaisevassa finaalissa Joensuun Jokipoikia vastaan Jere Lehtisen syötöstä. Lehterä saavutti Jokereiden mukana Suomen mestaruuden vuosina 1996 ja 1997. Sen lisäksi hän voitti SM-hopeaa vuosina 2000 ja 2001, SM-pronssia vuonna 2003 ja Euroopan Cupin vuonna 1996. Lehterä pelasi SM-liigaa myös Tapparassa, Espoo Bluesissa sekä Hämeenlinnan Pallokerhossa.

Florida Panthers varasi Lehterän NHL:ään vuoden 1994 varaustilaisuuden 10. kierroksella numerolla 235. Hän pelasi kaudella 1998–1999 Florida Panthersin organisaatiossa, mutta näyttöpaikkaa NHL:stä hän ei koskaan saanut.

Lehterästä tuli kautta aikojen ensimmäinen suomalainen jääkiekkoilija Venäjän liigassa, kun hän pelasi kaudella 2003–2004 Neftehimik Nižnekamskissa.

Lehterä pelasi ulkomailla Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Tanskassa. Hän lopetti uransa keväällä 2007. Jääkiekkoleijonaksi numerolla 195 Lehterä korotettiin 2009. Uransa jälkeen hän toimi usean kauden ajan Espoo Bluesin valmennusryhmässä.[2] SaiPa ilmoitti kiinnittäneensä Lehterän päävalmentajaksi kaudelle 2017–2018.

Philadelphia Flyersissa pelannut hyökkääjä Jori Lehterä on hänen veljenpoikansa.[3] Lehterän tytär Nea Lehterä oli mukana voittamassa cheerleadingin maailmanmestaruutta Orlandossa vuonna 2022.[4]

Tilastot

			Runkosarja					Pudotuspelit					Arvokisat
Kausi	Joukkue	Liiga	O	M	S	Pist.	RM	O	M	S	Pist.	RM	Turnaus	O	M	S	Pist.	RM
1989–1990	Kiekko-Espoo	I-div	7	2	2	4	0	–	–	–	–	–
1990–1991	Kiekko-Espoo	I-div	34	17	14	31	2	–	–	–	–	–	JMM	6	0	3	3	2
1991–1992	Kiekko-Espoo	I-div	41	23	33	56	10	5	2	2	4	0	JMM	6	2	0	2	0
1992–1993	Kiekko-Espoo	SML	47	14	17	31	4	–	–	–	–	–
1993–1994	Kiekko-Espoo	SML	48	19	27	46	2	–	–	–	–	–	OK	4	0	1	1	0
1994–1995	Malmö IF	SEL	37	12	11	23	10	9	0	1	1	0	MM	8	1	0	1	0
1995–1996	Jokerit	SML	48	11	12	23	27	11	2	5	7	2
1996–1997	Jokerit	SML	47	11	10	21	4	9	2	3	5	0
1997–1998	Kiekko-Espoo	SML	47	9	13	22	4	8	1	1	2	0
1998–1999	Fort Wayne Komets	IHL	69	15	24	39	8	2	0	1	1	0
1999–2000	Jokerit	SML	52	11	11	22	6	11	4	2	6	0
2000–2001	Tappara	SML	55	6	17	23	20	10	1	5	6	0
2001–2002	Blues	SML	50	6	13	19	6	2	0	0	0	0
2002–2003	HPK	SML	55	7	8	15	2	13	1	4	5	2
2003–2004	Neftehimik Nižnekamsk	RSL	55	16	11	27	8	5	0	1	1	2
2004–2005	Neftehimik Nižnekamsk	RSL	23	2	5	7	2	–	–	–	–	–
	Salamat	Mestis	3	0	0	0	0	–	–	–	–	–
	Torpedo Nižni Novgorod	RML	17	3	3	6	0	–	–	–	–	–
2005–2006	EHC Basel	NLA	18	1	6	7	6	–	–	–	–	–
	EV Duisburg	DEL	5	0	0	0	4	–	–	–	–	–
2006–2007	HC Ambrì-Piotta	NLA	3	0	1	1	0	–	–	–	–	–
	Odense Bulldogs	ODL	14	1	1	2	0	6	1	1	2	0
9 kautta	yhteensä	SM-liiga	449	94	128	222	75	51	11	20	31	4
1 kausi	yhteensä	SEL	37	12	11	23	10	9	0	1	1	0
2 kautta	yhteensä	RSL	78	18	16	34	2	5	0	1	1	2
2 kautta	yhteensä	NLA	21	1	7	8	6	–	–	–	–	–
1 kausi	yhteensä	DEL	5	0	0	0	4	–	–	–	–	–

Lähteet

Vuoden 1995 leijona kommentaattorina CANAL+:lla 2008. www.canalplus.fi. Viitattu 10.11.2008. ^{[vanhentunut linkki]}
Tero Lehterä (FIN) www.eurohockey.net. Viitattu 10.11.2008. (englanniksi)
Mennander, Ari; Porttila, Jari; Saari, Mauno: Finland All Stars, Tätä joukkuetta ei voita kukaan (s. 68–71). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1995. ISBN 951-1-14075-2.
Siren, Tomi / STT: Tero Lehterä maistelee valmentamista 22.11.2007. KSML.fi. Viitattu 10.11.2008. ^{[vanhentunut linkki]}

Viitteet

Tero Lehterä sports-reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 14.9.2011. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
http://www.eliteprospects.com/staff.php?staff=4920 Tero Lehterä EliteProspects-sivustolla
Mitä mieltä SaiPa-luotsi on veljenpoikansa Jori Lehterän klassikkoilmauksesta? "Minua ei kiinnosta, onko peli El Clasico" (Arkistoitu – Internet Archive)
Mitä kuuluu Suomi-kiekosta kadonneelle Tero Lehterälle, 50? ”Olen nyt myös maailmanmestarin isä” 29.4.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.5.2022.

Aiheesta muualla

Tero Lehterä Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Ylen Elävä arkisto: Venäjän veikeä valloittaja Tero Lehterä
^{[vanhentunut linkki]}
Lehterän tiedot Jääkiekkomuseon sivuilla.

Edeltäjä:
Esa Keskinen

Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
1994

Seuraaja:
Jere Lehtinen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 1995

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 1994

SaiPa – SM-liiga

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Tero Lehterä sports-reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 14.9.2011. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)

[2] ttp://www.eliteprospects.com/staff.php?staff=4920 Tero Lehterä EliteProspects-sivustolla

[3] Mitä mieltä SaiPa-luotsi on veljenpoikansa Jori Lehterän klassikkoilmauksesta? "Minua ei kiinnosta, onko peli El Clasico" (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Mitä kuuluu Suomi-kiekosta kadonneelle Tero Lehterälle, 50? ”Olen nyt myös maailmanmestarin isä” 29.4.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.5.2022.