Teologinen Aikakauskirja

Teologinen Aikakauskirja (ruots. Teologisk Tidskrift; engl. Finnish Journal of Theology) on suomalainen tiedejulkaisu, joka julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita teologian alalta. Lisäksi lehti julkaisee muun muassa kirjallisuusarvosteluja ja keskustelupuheenvuoroja.[1]

Teologinen Aikakauskirja
Lyhenne TA
Lehtityyppi tiedejulkaisu
Kustantaja Teologinen Julkaisuseura r.y.
ISSN ISSN 0040-3555
Perustettu 1896
Päätoimittaja Virpi Mäkinen
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Ilmestymistiheys kuudesti vuodessa
Kieli suomi ja ruotsi
Aiheesta muualla
Teologinen Aikakauskirja

Lehti ilmoittaa päätarkoituksekseen Suomessa tehtävän teologisen tutkimuksen julkaisemisen.[1]

Historia

Teologinen Aikakauskirja on perustettu vuonna 1896. Sen ensimmäisenä päätoimittajana toimi G. G. Rosenqvist.[2] Alun perin lehti perustettiin "vastavoimaksi" Vartijalle, joka oli konservatiivinen ja myötäili kirkon suuntausta. Lehdessä käsiteltiin tuolloin muun muassa teologian asemaa tieteenä ja historiallis-kriittistä raamatuntutkimusta. Lehdessä esiteltiin myös tuolloin nousussa olleita tieteenaloja, kuten uskontotiedettä ja sosiologiaa.[3]

Vuonna 1916 päätoimittajaksi tulivat yhdessä kirkkohistorioitsija ja myöhemmin piispaksi noussut Jaakko Gummerus sekä Edvard Stenij, joka oli Uuden testamentin eksegetiikan professori. Suomen itsenäistyttyä lehdessä nousi esiin kansankirkkoideologia ja kirkkohistoriallisten aiheiden osuus kasvoi. 1930-luvulla myös kieliriidat nousivat lehdessä esiin; tuota ennen valtaosa artikkeleista oli ollut ruotsinkielisiä ja vasta tuolloin nimiösivulle laitettiin suomenkielinen nimi ennen ruotsinkielistä. Vuonna 1934 päätoimittajaksi tuli Vanhan testamentin eksegetiikan professori A.F. Puukko, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1954 asti. [3]

Talvisota keskeytti Teoleogisen aikakauskirjan julkaisemisen syksyllä 1939, ja seuraava numero ilmestyi vasta huhtikuussa 1940. Sodan jälkeen lehdessä nousi pinnalle kysymys kirkon ja valtion välisestä suhteesta. Tätä kutsuttiin ns. lundilaiskiistaksi, ja keskustelu teeman ympärillä vaikeni vasta 1950-luvulla. Vuonna 1955 lehden päätoimittajaksi tuli Vanhan testamentin eksegetiikan professori Aarre Lauha. Tällöin hallitsevia teemoja olivat eksegetiikka ja Luther-tutkimus.[3]

Vuonna 1964 jäi pois osio "Rukouspäivätekstien selityksiä", ja tällöin lehti keskittyi yhä enemmän tieteelliseen sisältöön. Päätoimittaja vaihtui jälleen vuonna 1965, jolloin päätoimittajaksi tuli dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen. Tällöin lehteen alkoi tulla yhä enemmän kirja-arvosteluja ja erityisesti englanninkielisten kirjojen arvostelu lisääntyi. Lehdessä julkaistiin myös professori Mikko Juvan kommentti jumalanpilkkalainsäädännön muuttamisesta. Aihe nousi pinnalle Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin takia. Professori Juva kannatti säädöksen muuttamista, kuten hallitus esitti. Myös yhteiskunnalliset ja sosiaalieettiset kysymykset nousivat pinnalle 1960-luvulla.[3]

1970-luvulla pinnalle nousi keskustelu naispappeudesta. Keväällä 1980 julkaistiin naispappeusseminaarin esitelmät. Useimmat asiasta lehteen kirjoittaneet eivät ottaneet kysymykseen suoraa kantaa. Vuonna 1981 päätoimittajaksi tuli Eero Huovinen ja 1984 lehti sai uuden ulkoasun. Vuonna 1991 päätoimittajaksi tuli kirkkohistorian professori Juha Seppo. Tällöin alkoi myös teemanumeroiden julkaiseminen. 1990-luvun puolen välin jälkeen alkoi lehdessä näkyä myös uskonnontutkimusta ja feminististä teologiaa käsitteleviä artikkeleita. Vuosina 1995–2000 päätoimittajana toimi käytännöllisen teologian professori Markku Heikkilä. [3]

Lähteet
  1. Teologinen Aikakauskirja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 27.9.2012. [vanhentunut linkki]
  2. Isotalo, Leena: Kirkko ja Teologinen Aikakauskirja 1896-1915. Teologinen Aikakauskirja, 1997, nro 102, s. 412-422. Artikkelin verkkoversio.
  3. TEOLOGINEN AIKAKAUSKIRJA: 1890-LUVULTA 2000-LUVULLE helsinki.fi. Viitattu 29.1.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.