Automaatio

1900-luvun puoliväliin mennessä automaatiota oli käytetty lähinnä pienen mittakaavan laitteissa, joissa voitiin hyödyntää mekaniikkaa ohjaamaan tuotantoa. Käytännössä konsepti muuttui käyttökelpoiseksi vasta kun mukaan lisättiin tietokone, joka monipuolisesti ohjelmoitavana laitteena pystyy suorittamaan lähes kaikenlaisia tehtäviä.

1960-luvulla markkinoille tulivat minitietokoneet, jotka yleistyivät nopeasti.[2][3] Sen jälkeen suurin osa tuotantolinjojen tehtävistä on automatisoitu.

Useimmissa tapauksissa käytetään erityisesti automaatiota varten tehtyjä tietokoneita, ohjelmoitavia logiikoita (PLC, Programmable Logic Control), ohjaamaan järjestelmän toimilaitteita sensoreilta saatujen tietojen perusteella. Ohjelmoitavan logiikan avulla voidaan hallita koneen tai prosessin toimintoja tarkasti.

Ihmisen ja ohjelmoitavan logiikan välisessä kommunikaatiossa käytettävästä käyttöliittymästä käytetään termiä HMI (Human-Machine Interface). HMI voidaan toteuttaa logiikkaan liittyvillä näyttölaitteilla tai PC-valvomo-ohjelmistojen avulla. Käyttöliittymän kautta voidaan esimerkiksi syöttää ja valvoa haluttua lämpötilaa tai painetta, jota logiikan pitää ylläpitää prosessissa.

Toinen automaation muoto on testausautomaatio, jossa tietokone ohjelmoidaan matkimaan ihmisen toimintaa tietokoneohjelmistojen manuaalisen testauksen aikana. Työssä käytetään erityisiä testausautomaatio-ohjelmistoja, jonka tuottaman ohjelman avulla testaajan työ voidaan toistaa täsmälleen samalla tavalla uudelleen myöhemmin.

Pääartikkeli: Teknologinen työttömyys

Automaatioon liittyy muutamia tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten automaation vaikutus työllisyyteen tai työttömyyteen.

Joidenkin mielestä automaatio johtaa korkeampaan työllisyyteen. Joidenkin käsityksen mukaan vapautunut työvoima mahdollistaa yhä useamman siirtymisen tehdastyöstä toimistotyöhön, joka on yleensä paremmin palkattua. Eräänä ilmiönä on havaittu matalasti koulutettujen alojen palkan nousu useissa teollistuneissa maissa, koska tällaisiin töihin on vaikeampi löytää työntekijöitä, jolloin palkkaus nousee kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.

Eräät ovat vastakkaista mieltä, ainakin pidemmän ajanjakson kehityksestä. Ensinnäkin automaatio on vasta alkanut ja lyhyen aikavälin olosuhteet peittävät sen pitkäkestoiset vaikutukset. Esimerkiksi monet Yhdysvaltain teollisuustyöpaikoista siirtyivät muihin maihin 1990-luvun alussa, mutta IT-alan samanaikainen kasvu peitti menetetyt työpaikat tilastoissa.

Näyttää siltä, että automaatio vähentää vähän koulutetun työvoiman määrää korvaamalla heidät halvemmilla koneilla, mutta kokonaisvaikutus työvoimaan ei ole selvä. Länsimaiden automaatioaste on noussut korkeaksi samalla kun kansalaisten hyvinvointi on kasvanut. Automaation vaikutusta tähän muutokseen ei ole tutkittu kunnolla.

Teollisuusyritys ABB ja The Economist -lehti ovat julkistaneet valmiutta uuden älykkään automaation käyttöönottoon kuvaavan indeksin. Indeksin on tarkoitus kuvata mitkä maat kykenevät sujuvasti ottamaan käyttöön viimeisimmät automaatioteknologiat. Indeksissä on 25 maata ja niistä ensimmäiseksi sijoittui Etelä-Korea.[4][5]

• Säätötekniikka

• David Noble, Forces of Production: a social history of industrial automation, New York: Knopf 1984

• Suomen automaatioseura r.y.