Tenos (kaupunki)

Tenoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi alun perin Exómvourgo (myös Xómpourgo) -vuorella, joka toimi sen akropoliina. Se sijaitsi saaren sisäosissa noin 4,5 kilometriä saaren nykyisestä keskuksesta Tínoksen kaupungista pohjoiseen. 300-luvulla eaa. kaupunkikeskus, johon nyt viitattiin yksinkertaisesti nimityksellä asty ('kaupunki'), siirrettiin saaren luoteisrannikolle samalle paikalle kuin nykyinen Tínoksen kaupunki.[2]

Tenoksen kaupunkivaltion alue käsitti koko Tenoksen saaren, eikä sillä ollut muita poliksia. Strabon luki Tenoksen Kykladeihin,[1] joihin se luetaan yhä edelleen. Aiemmin saarella on ajateltu olleen ainakin yksi toinen kaupunki nimeltä Eriston (Ἤριστον), joka sijoitettiin nykyisen Kómin kylän paikalle.[2] Nykyisin Kómin katsotaan saaneen nimensä antiikin aikaisesta Komen (Κώμη) kylästä, ja myös lukuisia muita kyliä tunnetaan nimeltä, mutta saarella ei olisi ollut muita kaupunkeja Tenoksen lisäksi.[1]

Tenoksella kerrotaan olleen lähde, joka tunnettiin erikoisesta vedestään, joka ei sekoittunut viiniin. Antiikin aikana saari tunnettiin myös erinomaisesta valkosipulistaan.[2]

Tenoksen saari on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Saaren varhaisia nimiä olivat Hydrussa (Ὑδροῦσσα) ja Hydroessa (Ὑδρόεσσα) sen lähteiden ansiosta sekä Ofiussa (Ὀφιοῦσσα) sen lukuisten käärmeiden vuoksi.[2][4] Kreikkalaisessa mytologiassa Poseidon ajoi saaren käärmeet pois, ja tämän vuoksi tenoslaiset kunnioittivat erityisesti häntä. Myyteissä saari esiintyy myös paikkana, jossa Herakles löi Boreaan pojat.[2][5]

Tornin rauniot Tínoksen Smóvolossa.

Antiikin aikana Tenos oli joonialaisten aluetta. Nämä asuttivat saaren noin 1000 eaa. Geometrisen ja arkaaisen kauden taitteesta 700-luvulta eaa. lähtien noin vuoteen 650 eaa. saari oli Euboian Eretrian alaisuudessa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Tēnios (Τήνιος) ja Tēneus (Τηνεύς).[1][2]

Tenos löi omaa hopearahaa jo suhteellisen varhain noin 600–500 eaa. aiginalaisen mallin mukaan.[1] Persialaiset valtasivat saaren vuonna 490 eaa. Tämän vuoksi Tenos joutui osallistumaan persialaissodissa laivoillaan Persian laivastoon. Tenoslaiset siirtyivät kuitenkin helleenisen liiton puolelle juuri ennen Salamiin meritaistelua vuonna 480 eaa. Siksi näiden nimi esiintyy myös Delfoissa olleessa Käärmepylväässä.[1][2][6] Pausaniaan mukaan tenoslaisten nimi esiintyi myös Zeuksen patsaassa Olympiassa niiden kreikkalaisten joukossa, jotka taistelivat Plataiain taistelussa vuonna 479 eaa.[7]

Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Tenos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon ilmeisesti yhtenä sen varhaisista jäsenistä, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 450/449–416/415 eaa.[1] Tenoslaiset mainitaan Ateenan alamaisina Sisilian sotaretken aikaan.[2][8] Ateenan vallan aikana kaupunki oli demokratia, mutta se vaikuttaa muuttuneen oligarkiaksi vuonna 411 eaa. samaan aikaan, kun Ateenassa oli oligarkkinen kumous.[1]

370-luvulta eaa. lähtien Tenos kuului toiseen Ateenan liittoon. 300-luvun eaa. lopulla Tenos löi attikalaisen mallin mukaista rahaa. Thessalian Aleksanteri Ferailainen sai Tenoksen haltuunsa joksikin ajaksi vuonna 362 eaa. Myös Tenoksen kaupunkikeskuksen siirtäminen ajoitetaan noihin aikoihin. Tenoslaiset jaettiin kymmeneen fyleen, jotka määräytyivät maantieteellisin perustein. Muita kansan jakoja olivat piirtokirjoituslähteiden perusteella tonoi ja patrai.[1]

Roomalaisella kaudella Marcus Antonius antoi saaren Rhodoksen valtaan.[2][9] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi.[10]

Vanha akropolis

Terrakottareliefi Tenoksen akropoliilta eli Exómvourgo-vuorelta, n. 550–500 eaa.

Tenoksen vanhana akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin nimellä Exómvourgo tunnettu vuori saaren sisäosissa noin 4,5 kilometriä nykyisestä Tínoksen kaupungista pohjoiseen. Sen paikalla on ollut asutusta jo pronssikaudella, ja se on ilmeisesti toiminut turvapaikkana myös Kreikan niin kutsuttuina pimeinä vuosisatoina.[11]

Antiikin ajan akropoliista on löydetty arkaaisella ja klassiselle kaudelle ajoittuvan asutuksen ja muurien jäänteitä. Muurit on ajoitettu 600-luvulle eaa. Akropoliilla oli Demeter Thesmoforokselle omistettu pyhäkkö, joka on ollut olemassa viimeistän 700-luvulla eaa. Akropolis hylättiin 300-luvulla eaa., jolloin kaupunkikeskus siirrettiin rannikolle.[1][11]

Uusi alakaupunki

Tenoksen uudempi alakaupunki sijaitsi 300-luvulta eaa. lähtien rannikolla nykyisen Tínoksen kaupungin paikalla. Se oli ympäröity lähes alusta lähtien muurein, jotka sulkivat sisäänsä noin 10 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Kaupungissa oli satama, oletettavasti nykyisen satamalahden paikalla. Piirtokirjoituslähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen kreikkalainen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[12]

Poseidonin ja Amfitriten temppeli

Poseidonin ja Amfitriten temppelin rauniot.

Poseidonille ja Amfitritelle omistettu temppeli oli Tenoksen tärkein pyhäkkö. Se sijaitsi lehdossa 2,5 kilometriä kaupungista luoteeseen, nykyisen Kiónian kylän lähellä. Poseidonia kunnioitettiin saarella parantajana, ja tämän tunnusesineet esiintyvät Tenoksen lyömissä rahoissa. Temppelillä vietettiin juhlia, joihin tuli ihmisiä lähisaariltakin.[1][2][13]

Muut löydökset

Varhaisin tunnettu asutuspaikka saarella on nykyisessä Vryókastrossa. Se ajoittuu varhaiselle ja keskiselle pronssikaudelle ajalle 3000–1600 eaa.[14] Nykyisessä Smóvolossa on antiikin aikaisen tornin rauniot.

Tínokselta tehtyjä esinelöytöjä on Tínoksen arkeologisessa museossa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tenos Wikimedia Commonsissa