Temnet

Temnet ovat länsiafrikkalainen etninen ryhmä.[3][4] He ovat Sierra Leonen suurin etninen ryhmä ja muodostavat 35 prosenttia maan asukkaista.[1] Tämä on hieman enemmän kuin mendejen osuus, joka on noin 31 prosenttia.[1] Sierra Leonessa temnejä on pääasiassa Pohjoisessa maakunnassa ja Läntisellä alueella.[3] Jonkin verran temnejä asuu myös Guineassa.[5] Temnet puhuvat temnen kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisiin kieliin.[3][6]

Temnet
Temnelapsia Kabalassa vuonna 1968
Väkiluku yli 2,1 miljoonaa[1]
Merkittävät asuinalueet
 Sierra Leone (Tonkolilin piirikunta, Bombalin piirikunta, Kambian piirikunta, Keneman piirikunta, Läntinen alue)
Kielet temne, englanti, krio
Uskonnot islam (90–95 %[2])
kristinusko (5–10 %[2])
Afrikan perinteiset uskonnot[2] (synkretismi)
Sukulaiskansat limbat, lokot, golat

Temnet tulivat todennäköisesti alun perin Guinean Fouta Djallonista paetessaan alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan fulbejen maahanhyökkäystä. He vaelsivat etelään ennen Sierra Leonen Kolentén ja Rokelin välisen alueen asuttamista 1400-luvulla.[4][5] Heidän alkuperäisiin uskontoihinsa kuuluivat salaseurat poro ja sande, joihin kuuluu salaisia initiaatioseremonioita. Islam saapui temnejen keskuuteen muslimikauppiaiden kautta, ja niihin aikoihin suurin osa temneistä kääntyi islamiin.[7] Siirtomaavallan aikana jotkut temnet kääntyivät kristinuskoon kun taas toiset ovat säilyttäneet perinteisen uskon.[4][5]

Väestö ja kieli
Temnejen maantieteellinen keskittyminen Sierra Leonessa

Temnejä on noin 35 prosenttia Sierra Leonen väestöstä, ja he ovat maan suurin etninen ryhmä.[1] Heitä on eniten maan luoteis- ja keskiosissa ja pääkaupungissa Freetownissa.[3] Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun julkaiseman The World Factbookin mukaan Sierra Leonen väkiluku oli heinäkuussa 2017 noin 6 163 195, jolloin 35 prosenttia maan väestöstä kattavia temnejä olisi yli 2,1 miljoonaa.[1]

Temnet puhuvat temnen kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisiin kieliin.[3] Se on samantapainen kuin Guineassa puhuttava baga. Krion ohella temne on tärkeä kaupankäynnin kieli pohjoisessa Sierra Leonessa. Temneä puhuvat myös muut Sierra Leonen etniset ryhmät lingua francana, eritoten maan pohjoisosassa. Sitä puhuu noin 40 prosenttia sierraleonelaisista.[6]

Temneillä on ollut myös vaikutusta englannin kieleen, vaikka vaikutus onkin ollut varsin pientä. Englanninkielisen sanan cola – kuten Coca-Cola, juoma joka alun perin sisälsi kolapähkinää Länsi-Afrikasta – sanotaan tulevan temnenkielisestä sanasta an-kola, joka tarkoittaa kolapähkinää.[8]

Historia

Varhaishistoria
Temnetyttö vuonna 1915

Temnet pitävät kotinaan Guineassa sijaitsevaa ylänköaluetta Fouta Djallonia.[5] Fouta Djallonin alue oli yksi niistä Länsi-Afrikan alueista, johon Malin kuningaskunnan fulbet hyökkäsivät. Hyökkäyksestä seurasi useiden etnisten ryhmien, kuten temnejen, joukkomaahanmuutto etelään 1400-luvulla.[4][5] Maahanmuuton aikana temnet olivat kosketuksissa limboihin, jotka olivat asuttaneet Sierra Leonen alueen 1100- ja 1300-lukujen välillä paettuaan myös sotia ja hyökkäyksiä.[9] Afrikkaan erikoistuneen historian professorin Alexander Kupin mukaan temnejen kertomukset alkukotinsa olevan Fouta Djallonissa saa vahvistusta muiden etnisten ryhmien, kuten susujen ja djalonkejen kertomuksissa.[9]

Temnet alkoivat asuttaa Pamoronkohjoen (nykyään Rokeljoki) pohjoispuolista osaa. He seurasivat jokea suureen Sierra Leone -joen estuaariin, joka on yksi Afrikan maanosan suurimpia luonnonsatamia.[10]

Temnejen asuttama alue muuttui vaaralliseksi, kun sodat saavuttivat Rokeljoen alueen. Esimerkiksi 1500-luvun puolivälissä Malista tulevat mandinkasoturit hyökkäsivät temnejen alueelle ja valloittivat sen, jolloin Farma Tamista tuli temnejen hallitsija. Hänen perustamastaan pääkaupungista Robagasta Sierra Leone -joen varrella (nykyisen Freetownin alueella) tuli sekä uskonnollisesti että taloudellisesti merkittävä keskus temneille.[11]

Temnen puhujia on ollut nykyisen Sierra Leonen rannikolla portugalilaisten laivojen saapuessa sinne ensimmäistä kertaa keskiajalla. Temnejen olemassaolo oli jopa mainittuna useissa portugalilaisissa kartoissa, ja viittauksia heihin esiintyy useissa eri teksteissä tältä aikakaudelta. Kaupankäynti portugalilaisten kanssa alkoi 1400-luvulla ja laajentui 1500-luvun loppupuolella brittikauppiaiden saapumisen myötä, ja tämän jälkeen myös kauppiaiden kanssa muistakin maista.[10]

Islam saapui Sierra Leoneen 1600-luvulla. Monet temnet kääntyivät muslimeiksi, mutta monet säilyttivät myös perinteisen uskonnon.[4]

Historioitsijat uskovat temnejen osallistuneen Malin ja Songhain kuningaskuntien aikaisiin pitkien matkojen kolapähkinäkauppaan. Näihin aikoihin Länsi-Afrikan kaupankäynti suuntautui pohjoiseen päin, Saharan kautta. Temnet käyttivät tällä aikakaudella saatua kaupankäynnin ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan myöhemmin, kun he osallistuivat kaupankäyntiin ensimmäisten eurooppalaisten kauppiaiden saapuessa Sierra Leonen rannikolle.[10]

Koyan kuningaskunta, orjuus ja siirtomaa-aika
Bai Bureh vuonna 1898

Temnet perustivat Koyan kuningaskunnan noin vuonna 1505.[12] Koyan kuningaskunnan temnekuningas Naimbana II, joka hallitsi vuosien 1775 ja 1793 välillä[13], oli orjuuden jyrkkä vastustaja koko elämänsä ajan aina kuolemaansa asti vuonna 1793, sillä temnet olivat joutuneet orjakaupan uhreiksi. Heidän perheensä hajosivat, ja heitä vietiin väkisin vieraisiin maihin ja maanosiin.[14]

Brittiläisen siirtomaaherruuden aikana temnet olivat Sierra Leonen kansasta kaikista vihamielisimpiä britti- ja kriohallintoa kohtaan. Temnet olivat kuitenkin hajaantuneet 44 päällikkökuntaan, joten organisoitu vastarinta oli vaikeaa.[4]

Vuonna 1898 temnepäällikkö Bai Bureh johti pohjoisen Sierra Leonen temneväestön kansannousuun brittiläisiä vastaan, kun siirtomaaisännät olivat korottaneet niin sanottua majaveroa. Bureh käytti taisteluissa sissitaktiikkaa, jonka hän oli oppinut brittiarmeijalta sodittuaan heidän rinnallaan aikaisemmin. Bai Burehin menestys sodassa innoitti muitakin liittymään taisteluihin brittejä vastaan. Briteillä oli kuitenkin täysin ylivoimainen aseistus, joten heinäkuuhun mennessä teknisesti vain Bai Burehin joukot pystyivät vastarintaan. Bai Bureh antautui lopulta marraskuussa, ja hänet karkotettiin seuraavana vuonna Kultarannikolle.[15][16] Majasodan jälkeen britit alistivat kaikki 44 päällikkökuntaa alaisuuteensa.[4]

Sierra Leonen itsenäisyyden aika

Monet temnet ovat olleet itsenäistymisen jälkeen poliittisesti aktiivisia. He ovat kannattaneet erityisesti maan pääpuolueita Sierra Leonen kansanpuoluetta (SLPP) ja All People’s Congressia (APC). Monet Revolutionary United Front -liikkeen (RUF) aatteellisista ja poliittisista johtajista olivat temnejä, muun muassa Foday Sankoh. RUF pyrki vapauttamaan Sierra Leonen krioeliitin vallasta ja sai aikaan verisen sisällissodan, jota maassa käytiin vuosina 1991–2002.[4]

Yhteiskunta ja kulttuuri
Temnejen Odelay-yhteisön naamio Brooklyn Museumissa

Temnet arvostavat kulttuuriaan suuresti. Heidän kulttuurinsa korostaa individualismia, kovaa työtä sekä oma-aloitteisuutta. Temneille on luonteenomaista kilpailu Sierra Leonen toisen suuren etnisen ryhmän mendejen kanssa. Poliittisesti temnejen tukijoita ovat lokot ja kurankot. Mendejen tukijoita ovat taas sherbrot, konot ja kissit.[17]

Temnet ovat perinteisesti viljelijöitä, jotka viljelevät riisiä, maniokkia ja kolapähkinää.[3][5] Tuloja he saavat muun muassa pähkinöistä ja tupakasta.[5] Jotkut temnet ovat myös kalastajia,[18] käsityöläisiä tai kauppiaita.[19]

Satojatuhansia afrikkalaisia, muun muassa temnejä, vangittiin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla ja kuljetettiin Amerikkaan orjiksi.[20]

Salaseurat

Suuri osa temneistä noudattaa poron ja sanden tapaisten salaseurojen sääntöjä.[21] Poro-yhteisön tarkoitus on valmistaa eri rituaalien avulla pojat ja nuoret miehet aikuiselämään, ja sande-yhteisö vastaavasti valmistaa tytöt aikuiselämään. Porojen korkea-arvoisinta jäsentä kutsutaan temneksi nimeltä Kashi. Korkea-arvoisin jäsen pitää päässään puista päähinettä ja ihmisen pääkalloja ja reisiluita esittäviä keppejä, joiden sanotaan olevan entisten Kashien. Päähineeseen kuuluu myös lintujen sulista tehty koriste. Kashin pitää oppia valmistamaan ja käyttämään erityisiä lääkkeitä, ja lisäksi hänen pitää saada muodollinen initiaatio joltakulta vanhemmalta Kashilta.[22]

Lähteet
  1. The World Factbook Central Intelligence Agency. Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 9.5.2017. (englanniksi)
  2. Kamara Taylor, Bankole: Sierra Leone: The Land, Its People and History, s. 110–111. New Africa Pres, 2014. (englanniksi)
  3. Temne people Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.5.2017. (englanniksi)
  4. Shoup, John A.: Ethnic Groups of Africa and the Middle East: An Encyclopedia, s. 286–287. ABC-CLIO, 2011. (englanniksi)
  5. Appiah, Anthony; Gates, Henry Louis: Encyclopedia of Africa, s. 465–466. Oxford University Press, 2010. (englanniksi)
  6. Themne Ethnologue. Viitattu 21.5.2017. (englanniksi)
  7. Sundkler, Bengt; Steed, Christopher: A History of the Church in Africa, s. 713. Cambridge University Press, 2000. (englanniksi)
  8. Kamara Taylor, Bankole: Sierra Leone: The Land, Its People and History, s. 101–102. New Africa Pres, 2014. (englanniksi)
  9. Kup, Alexander Peter: A History of Sierra Leone, 1400-1787, s. 124–127. Cambridge University Press, 1961. (englanniksi)
  10. Kamara Taylor, Bankole: Sierra Leone: The Land, Its People and History, s. 103–104. New Africa Pres, 2014. (englanniksi)
  11. Fyle, C. Magbaily: Historical Dictionary of Sierra Leone, s. 50. Scarecrow Press, 2006. (englanniksi)
  12. Sierra Leone Traditional States WorldStatesmen.org. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  13. Sierra Leonean Heroes – Early Freetown Sierra Leone Web. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  14. Dixon-Fyle, Mac; Cole, Gibril Raschid: New Perspectives on the Sierra Leone Krio, s. 40. Peter Lang, 2006. (englanniksi)
  15. Stapleton, Timothy J.: Encyclopedia of African Colonial Conflicts, s. 79–81. ABC-Clio, 2016. (englanniksi)
  16. Fyle, C. Magbaily: Historical Dictionary of Sierra Leone, s. 31. Scarecrow Press, 2006. (englanniksi)
  17. Kamara Taylor, Bankole: Sierra Leone: The Land, Its People and History, s. 108–109. New Africa Pres, 2014. (englanniksi)
  18. Hersoug, Bjørn; Tvedten, Inge: Fishing for Development: Small-scale Fisheries in Africa, s. 43. Nordic Africa Institute, 1992. (englanniksi)
  19. Temne people: The resilient and influential aboriginal people of Sierra Leone Trip Down Memory Lane. 17.7.2013. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  20. Ancestral Homelands Of Slaves In The United States WorldAtlas. Viitattu 26.5.2017. (englanniksi)
  21. Tribal African Art – Temne (Atemne, Timne) Zyama.com. Viitattu 23.5.2017. (englanniksi)
  22. Poro SierraLeoneHeritage.org. Viitattu 23.5.2017. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.