Telos (kaupunki)

Telos (m.kreik. Τῆλος, Tēlos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Teloksen saarella eli nykyisellä Tíloksen saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Megálo Chorión kylän lähellä.[4][5]

Telos
Τῆλος
Sijainti

Telos
Koordinaatit 36°27′37″N, 27°20′35″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Megálo Chorió, Tílos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit / Eteläiset Sporadit

Maantiede

Teloksen kaupunki sijaitsi samannimisen saaren länsirannikolla. Sen akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi saaren nykyisen pääkylän Megálo Chorión vieressä kohoava kukkula.[2][3]

Teloksen kaupunkivaltion alaisuuteen kuului koko Teloksen saari, eikä sillä ollut muita poliksia eikä välttämättä mitään muitakaan asutuksia, kuten kyliä, sillä tällaisista ei ole löytynyt merkkejä.[1] Saari sijaitsi antiikin nimistöllä Karpathoksen meressä Rhodoksen ja Nisyroksen saarten välissä. Strabon, joka luki saaren kuuluvaksi Sporadeihin, kuvasi sen ympärysmitaksi 80 stadioninmittaa. Stefanos Byzantionlainen luki Teloksen puolestaan osaksi Kykladeja.[1][2][3] Nykyisin se luetaan osaksi Dodekanesiaa eli Eteläisiä Sporadeja.

Historia

Teloksen saaren alkuperäinen nimi oli Plinius vanhemman mukaan Agathusa (Αγαθοῦσα).[2][6] Historiallisella ajalla Teloksen asukkaat olivat doorilaisia.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Tēlios (Τήλιος).[3]

Telos oli aina läheisissä yhteyksissä Rhodoksen polikseen. Sen arvioidaan kuitenkin olleen ainakin arkaaisella ja klassisella kaudella itsenäinen polis, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään tuon aikaisessa lähteessä.[1] Teloslaiset olivat mukana perustamassa Gelan siirtokuntaa Sisiliassa 600-luvulla eaa. yhdessä Lindoksen asukkaiden kanssa, ja Sisilian tyranni Gelonin suku oli teloslaista alkuperää, sillä hänen esi-isiinsä kuulu teloslainen Telines.[2][3][5][7]

Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Telos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa noin vuosina 427/426–415/414 eaa. Vuosina 404–394 eaa. saari oli Spartan vallassa, kunnes Farnabazos ja Konon vapauttivat sen Korintin sodan aikana.[1] Kaupunki löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien, ja oli ainakin tuolloin itsenäinen Rhodoksen vallasta. Se tuli Rhodoksen vallan alle 200-luvulla eaa.[1][5][8]

Telos esitetään usein runoilijatar Erinnan yhdeksi mahdolliseksi kotipaikaksi. Plinius mainitsee saaren olleen tunnettu voiteestaan tai parfyymistään, joka tehtiin mahdollisesti meiramista.[5][6]

Rakennukset ja löydökset

Teloksen akropolis on ollut varustettu muurein, joista on säilynyt jäänteitä. Ne ympäröivät noin 10 hehtaarin kokoisen alueen. Muurit on ajoitettu klassisen kauden lopulle tai varhaiselle hellenistiselle kaudelle. Muihin löytöihin lukeutuvat tornin sekä Athene Poliaalle omistetun pyhäkön rauniot. Piirtokirjoitusten mukaan Teloksella oli paitsi Athenen myös Zeus Polieuksen kultti. Akropoliin huipulla on nykyisin keskiaikaisen linnan rauniot.[1][2][3]

Kaupungin talot oli tehty pengerryksille akropoliin rinteeseen. Niiden lukumääräksi on arvioitu korkeintaan 150. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa veistoksia sekä suuri määrä piirtokirjoituksia. Kastéllosta nykyisen Livádian läheltä on löydetty muurin ja tornin jäänteitä. Antiikin lähteiden mukaan Teloksella oli myös Poseidonille omistettu temppeli.[1][2][3]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”524 Telos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TILOS One of the Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Telos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Telos Pleiades. Viitattu 6.5.2019.
  5. Telos (Dodecanese) 11 Tilos - Τήλος ToposText. Viitattu 6.5.2019.
  6. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.23.3, 4.69.
  7. Herodotos: Historiateos 7.153.
  8. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 6.5.2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.