Telematiikka

Telematiikka on langattoman viestinnän ja paikkatiedon yhdistämistä informaatioteknologian ja automatiikan avulla. Sana telematiikka on yhdistelmä sanoista teletekniikka ja informatiikka.

Tunnetuimpia telematiikan teknisiä sovelluksia ovat GPS-paikannuslaitteet, erilaiset navigointijärjestelmät, älykortit, langattoman viestinnän laitteet, tunnistinlaitteet sekä anturit. Myös konekommunikaatio kuuluu telematiikan piiriin. Myös opetus ja terveydenhuolto pohtivat mahdollisuuksiaan soveltaa telematiikkaa, lähinnä etäopetukseen ja etälääketieteeseen.

Ranskalaiset Simon Nora (1921-) ja Alain Minc ovat telematiikan uranuurtajia, jotka loivat käsitteen "telematiikka" 1980-luvun alussa sekä julkaisivat vuonna 1978 telematiikkaa käsittelevän raportin L'Informatisation de la société. 2000-luvulla langattomat sensoriverkostot, sähköinen maksaminen matkapuhelimen avulla ja nk. ubiikkimaailma (engl. ubiquous intelligence) ovat osin samalla alueella kuin telematiikka ja siksi myös alan sanasto on muuttunut.

Käyttökohteita

Telematiikan avulla voidaan viestiä palvelun käyttäjän paikkatiedolla, joista tavallisin on palvelun käyttäjän oma sijainti. Telematiikka on niin sanottua uutta teknologiaa, joten kaikkia sen hyödyntämiä mahdollisuuksia ei vielä ole sovellettu käytäntöön.

Esimerkkejä kohteista, joissa telematiikkaa voidaan hyödyntää tai on jo sovellettu:

Paikkatietotelematiikka

Telematiikan avulla voidaan kysyä ja vastaanottaa toisen kohteen sijainti, toinen kohde voidaan asettaa jatkuvaan jäljitykseen, lähettää toiselle kohteelle oma sijainti. Voidaan seurata, lähettää ja vastaanottaa reittitietoja esimerkiksi ajoneuvojen tai lähetysten liikkeistä. Voidaan saada toinen laite hälyttämään, kun kohde lähtee liikkeelle tai saapuu määränpäähänsä tai vaikkapa lähettää hätäsanomia erityisen hälytysnapin avulla. Liikenteessä telematiikan avulla pyritään älykkääseen liikkumisen ja kuljettamiseen. Tässä tapauksessa älykkäällä liikkumisella tarkoitetaan, että liikkujilla on käytettävissään oikea tieto oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Telematiikkaa voidaan soveltaa niin sanottuun organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon (OVT).

Liikennetelematiikka

Pääartikkeli: Liikennetelematiikka

Liikennetelematiikan avulla voidaan vähentää ruuhkia ja ilmansaasteita ohjamaalla liikenneverkko sujuvampiin osiin ja täten myös ehkäistä kasvihuoneilmiön voimistumista. Liikenteen häiriöistä, kuten ruuhkista ja onnettomuuksista saadaan tieto reaaliajassa. Näin telematiikka parantaa myös joukkoliikenteen sujuvuutta, jolloin tieto mahdollisen linja-auton tai junan myöhästymisestä ja niiden saapumisesta saadaan myös oikea-aikaisesti.

Telematiikka lisää myös matkustamisen mukavuutta vapaa-ajan matkoilla: erilaiset uudet telemaattiset palvelut avustavat reittivalinnoissa ja niiden suunnittelussa sekä antavat lisätietoa muista lisäpalveluista sekä erilaisista kohteista.

Ongelmat

Yksi keskeisiä telematiikan ongelmia on tietoturva ja luottamuksellisen tiedon käsitteleminen.

Turvallisuuden kannalta ongelmia liittyy myös laitteiden käytettävyyteen mikäli niiden käytettävyys on huono, tällöin se kuormittaa käyttäjää liikaa. Tästä syystä laitteet tulisi laatia mahdollisimman helppokäyttöisiksi.

Toinen ongelma on ihmisen käyttäytymisen muuttuminen järjestelmän seurauksena, jos siihen aletaan luottaa liikaa, jolloin vastuu siirretään helposti laitteelle. Esimerkkinä tästä voidaan pitää liukkaan kelin varoitusjärjestelmää, kun siihen luotetaan sekä pidetään järjestelmää täydellisenä. Jos järjestelmä syystä tai toisesta käyttäytyy joskus odottamattomalla tavalla tai epävakaasti, eikä varoita liukkaasta kelistä, kuljettajan onnettomuusriski kasvaa huomattavasti. Mikään teknologia ei korvaa ihmistä, vaan sen tarkoitus on olla avustavassa roolissa.

Hyödyt

Telematiikan käyttö kasvaa, koska sen avulla tehostetaan toimintoja ja sitä kautta hankitaan säästöjä sekä uusia toimintamalleja. Syitä telematiikan käyttöön on helposti saavutetut konkreettiset edut ja niiden tuomat säästöt. Telematiikan etuja ovat ajan säästö, toiminnan nopeutuminen, eksymisen välttäminen ja turvallisuuden lisääminen.

Katso myös

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.