Telegram

Yksi keskeinen osa Telegramia ovat ryhmäkeskustelut. Tavallisessa ryhmässä voi olla 200 jäsentä. Maaliskuussa 2016 Telegramin "superryhmien" (Supergroup) suurinta jäsenmäärää kasvatettiin tuhannesta viiteen tuhanteen.[19]

Oletuksena viestit salataan vain laitteesta Telegramin palvelimille, jonne viestit säilötään. On kuitenkin mahdollista aloittaa päästä päähän salattu keskustelu kahden henkilön välillä, jolloin viestejä ei tallenneta palvelimille ja viesteille voi asettaa itsetuhoajan. Salatut keskustelut salataan Telegramin omalla MTProto-protokollalla.[20]

Äänipuhelut lisättiin palveluun maaliskuussa 2017. Ne ovat oletuksena salattuja päästä päähän. Äänipuhelut voivat olla vain kahden henkilön välillä, eikä ryhmäpuheluita tueta.[21]

Toisin kuin eräät muut pikaviestimet, jotka ovat suljettuja, Telegram tarjoaa rajapinnan sovellusten käytettäväksi. Lisäksi Telegram on julkaissut avoimen lähdekoodin TDLib (Telegram Database Library) -kirjaston, jonka avulla Telegram-viestimen voi toteuttaa. Telegram-viestimiä on toteutettu mm. Android, iOS, Windows, macOS, Linux, WebAssembly, FreeBSD, Windows Phone, watchOS, tvOS, Tizen, Cygwin -käyttöjärjestelmille tai alustoille. Yksinkertaisemman boteille tarkoitetun rajapinnan avulla viestejä voi lähettää vaikka mikrokontrollerilta.[22][23] Telegram-viestejä tai julkisten kanavien keskusteluja voi myös julkaista verkkosivun osana.[24][25]

Kryptologian asiantuntijat ovat esittäneet vuodesta 2013 lähtien[26] sekä epäilyä että kritiikkiä Telegramin käyttämää MTProto-salausta kohtaan. On sanottu, että kotitekoisen ja todistamattoman salauksen käyttö voi tehdä ohjelmasta alttiin ohjelmointivirheille, jotka voivat heikentää sen turvallisuutta.[27][28] On myös väitetty, että Telegram ei palkannut kehittäjiä, joilla olisi ollut alalla riittävästi asiantuntemusta ja uskottavuutta.[29] Kaksi tutkijaa Aarhusin yliopistosta julkaisi joulukuussa 2015 raportin, jossa he osoittivat, että MTProto ei tarjoa IND-CCA:ta tai todennusta.[27]

Maat joissa Telegramin käyttö on kielletty ja estetty

  Käyttö estetty täysin

  Osittainen käyttöesto (jotkin operaattorit tai ääniviestit)

Telegram on järjestänyt kaksi kilpailua, joissa on pyydetty kilpailijoita murtamaan palvelun käyttämä salaus. Kumpikin kilpailu päättyi ilman voittajaa.[30][31] Tietoturva-asiantuntija Moxie Marlinspike ja kommentoijat Hacker News -nimisellä sivustolla arvostelivat kilpailuja, että ne olivat epärehellisiä ja muotoiltu Telegramin hyväksi.[32][33] He sanoivat myös, että kyseisten kilpailujen käyttäminen todisteena salaustekniikan laadusta on harhaanjohtavaa.[32][33][34]

Toisen henkilön tiliin kirjautumiseen ja koko hänen pilvessä olevan viestintähistorian lukemiseen tarvitaan vain kertakäyttökoodi, joka lähetetään tekstiviestillä kyseisen käyttäjän puhelinnumeroon.[35][36][37] Kirjautumiskoodeja on siepattu Iranissa, Venäjällä ja Saksassa, mahdollisesti teleoperaattorien yhteistyöllä.[36][38][39] Telegramissa on mahdollista asettaa salasana, mutta sitä ei vaadita.[38]

Saksalainen kuluttajajärjestö Stiftung Warentest arvioi helmikuussa 2014 Telegramin tarjoamaa tietosuojaa. Tarkastelun kohteena olivat tiedonsiirron turvallisuus, palvelun käyttöehdot, lähdekoodin saatavuus ja sovelluksen jakelu. Järjestö oli tyytyväinen palvelun tarjoamiin vaihtoehtoisiin turvallisuusominaisuuksiin ja osittain avoimeen lähdekoodiin, mutta arvosteli yhteystietojen pakollista siirtämistä Telegramin palvelimille ja osoitteen tai impressumin puuttumista palvelun verkkosivulta. Järjestö sanoi, että se ei voinut analysoida palvelimilla olevien viestien turvallisuutta lähdekoodiin puuttumisen takia.[41]

Yhdysvaltalainen Committee to Protect Journalists -järjestö ja Electronic Frontier Foundation -järjestön Nate Cardozo suosittelivat toukokuussa 2016 välttämään Telegramin käyttöä, koska se ei tarjoa päästä päähän -salausta oletuksena ja koska Matthew Greenin kaltaiset kryptologian tutkijat ovat julkisesti arvostelleet sen käyttämää käytäntöjen vastaista MTProto-salausprotokollaa.[42]

Venäläiset mielenosoittajat käyttävät Telegramia yhteydenpitoon. Venäjän valtio yritti estää Telegramin käytön maassa 2019, mutta luopui yrityksestä vuonna 2020.[40]

Telegramin UKK väittää, että se on turvallisempi kuin WhatsApp ja Line.[43] Telegramin kehittäjiä arvosteltiin väitteen esittämisestä kesällä 2016, sillä WhatsApp käyttää laajasti hyväksyttyä päästä päähän -salausprotokollaa ja salaa kaiken sen kautta kulkevan tietoliikenteen oletuksena, kun taas Telegram ei tee kumpaakaan.[42][44] Heinäkuusta 2016 lähtien myös Line on käyttänyt päästä päähän -salausta kaikkiin sen kautta lähetettyihin viesteihin oletuksena.[45]

Facebookin omistama pikaviestintäsovellus WhatsApp esti sovelluksessaan kaikki Telegramin sivuille vievät linkit. Sovellus ei muotoillut verkko-osoitteita napsautettaviksi linkeiksi. Esto sittemmin poistettiin. Telegram myös ilmoittaa sivustollaan Facebook-sivunsa kadonneen palvelusta ilman selitystä.[46][47][48]

Facebookin omistamassa kuvapalvelu Instagramissa käyttäjä ei voi laittaa profiilin linkikseen Telegramin linkkiä. Telegram ilmoitti asiasta Twitter-tilillään maaliskuussa 2016.[49]